lauantai 11. marraskuuta 2017

Taiteesta toimeentuloa


Taiteilijan pitäisi elää työllään. Maamme tuhansista taiteilijoista vain alle kymmenkunta elää työllään. Heidän työnsä eivät ole substanssiltaan kummoisia, ne mielistelevät päättäjiä - koska eivät ole yhteiskuntakriittisiä.
Kärjistäen. Suomi valuu rasistien ja fasistien avaamaan likakuiluun ja (nais)taiteilijat maalaavat auringonlaskuja.
-

Ajoittain tehdään yrityksiä tehdä jotain asian eteen. Yhä useammin kaiken kulttuurin ytimessä toimii naisjoukko, joka rejektoi sekä miesten fyysisen läsnäolon, että miesten konkreettiset ja rajut ehdotukset. Jos menet kansanopiston tai työväenopiston taidekurssille on siellä ehkä yksi mies,  joka katsotaan nopeasti ulos. Tässä flyeri seminaarista, jokainen sen luennoitsija tai päättäjä on nainen.
Tästä eivät ultrafeministit sano sanaakaan. He ovat salaa tyytyväisiä, että naiset lopulta ovat tasa-arvoisempia kuin miehet ja hitaasti miehet saadaan tungettua marginaaliin potkimaan autonrenkaita.

Henna Harri
Anna Laamanen
Anna Riikinen
Saara Ihamäki
hanna Ohtonen
Ilona Anhava
Elina Suoyrjö
Tiina Veräjänkorva
Julia Weckman
Petronella Grönmroos.

Millaisen ahdistelusyytteen aiotte nostaa - jos paikalle vahingossa eksynyt mies aikoo pitää puheenvuoron?




14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Iso osa pojista syrjäytetään/syrjäytyy jo peruskoulussa eikä siihen ole tosissaan puuttunut mikään taho. Tämä on hälyttävä tilanne ja sen ehkäisemiseksi pitäisi nopeasti löytää keinoja.

BäätRyyd kirjoitti...

"Taiteilijan pitäisi elää työllään. Maamme tuhansista taiteilijoista vain alle kymmenkunta elää työllään. Heidän työnsä eivät ole substanssiltaan kummoisia, ne mielistelevät päättäjiä - koska eivät ole yhteiskuntakriittisiä.
Kärjistäen. Suomi valuu rasistien ja fasistien avaamaan likakuiluun ja (nais)taiteilijat maalaavat auringonlaskuja."

Taiteella eläminen ei oikein ole minun mielestäni edes tavoittelemisen arvoista.
Itse kuulun siihen joukkoon ihmisiä, jotka eivät edes tajua sanan taode merkitystä.
Siksi kaikki kelpaa taoteeksi.
Koska kaikki kelpaa taiteeksi, on selvää että suuri osa siitä on paskaa.
Paskaa siten, että se ei kiinnosta ketään, paitsi tekijää ja muutamaa samalla tavalla ajattelevaa.
Tämä ei tietenkään tuota taloudellista tukiverkostoa kenellekkään.

Kun joku sitten alkaakin elämään taiteella, tai taiteesta, pitäisikö olla tyytyväinen.
Ei.
Itse pidän paljon enemmä siitä, että ihmiset ovat aktiivisia ja idearikkaita, ilman kapitalismin vaikutusta, sillä se samentaa taiteilijan kirkkaat silmät ja tukkii avoimen suun.

Kun kirjoituspöydän laatikkoon taidettaan tuottava taiteilija sattuu osumaan kultasuoneen ja rikastumaan ja saamaan statuksen ja markkina-arvon, hän menettää samalla itsensä.
Hänen ei tarvitse enään välittää tulotasostaan,
mutta hän taiteilee tästä lähtien sijoittajille ja keräilijöille.
Kriitikoille ja asiakkaille.
Näin ollen taiteilijasta on tullut työläinen.

Jore Puusa kirjoitti...

Kuvataiteilijan puolisona olen hiukan eri mieltä. Ei ole oikein, että heidän kykyään tehdä kuvia elämästä käytetään ilmaiseksi ja pyydetään ilmaiseksi esille. Ilman kuvataidetta maailma olisi aikalailla köyhempi.

BäätRyyyd kirjoitti...

"Kuvataiteilijan puolisona olen hiukan eri mieltä. Ei ole oikein, että heidän kykyään tehdä kuvia elämästä käytetään ilmaiseksi ja pyydetään ilmaiseksi esille. Ilman kuvataidetta maailma olisi aikalailla köyhempi."

En minäkään tarkoittanut, että kenenkään pitäisi antaa tai saada ilmaiseksi.
Siitä on aika pitkä matka että eläisi (taide)työllään.
Tai että tuhansien taiteilijoiden tulisi työllistyä kokopäiväisesti taiteensa kautta. Markkinat eivät kuitenkaan vedä riittävässä määrin.
Jos vetää, niin hyvä, ei se ole keltään mitään pois.
Mutta kun ei vedä.


Kyllä minäkin pyydän töistäni korvauksen, jos joku niitä käyttää haluaa.
Mutta en minä millään tavalla koe olevani taiteilija, jonka tulisi elää kuvillaan.

Yhtä lailla kun jos marjastaa niin siitä voi saada vähän lisätuloa.
Jos taas aikoo ammattimaiseksi marjankerääjäksi, niin voihan sitä kokeilla, mutta tuskin kuitenkaan tulotaso nousee riittävän suureksi, että voisi oikeasti elää tulollaan edes kesää, puhumattakaan koko vuodesta.
Mutta jotkut ovat siinäkin menestyneet, että pitää/saa kerääjöitä hakea Aasiasta asti.


BäätRyyyd kirjoitti...

"Ajoittain tehdään yrityksiä tehdä jotain asian eteen. Yhä useammin kaiken kulttuurin ytimessä toimii naisjoukko, joka rejektoi sekä miesten fyysisen läsnäolon, että miesten konkreettiset ja rajut ehdotukset. "

Miksi sitten kaanonissa itketään, kun mikään ei myy, kaikki laahaa jäljessä ja räväkkyys loistaa poissaolollaan vaikka taiteilijoiden kuulemma kuuluu olla räväköitä.
Miksi Sofi Oksanen myy, mutta kulttuuritantta ei kelpaa muuhun kuin pitämään puheen kulttuurin heikosta hapesta.

Kansanosa, joka on innovatiivinen, rohkea ja kyvykäs, eivät tokikaan edes halua jäädä nyhjäämään ylipainoisen kaikkitietävän kulttuuritantta-armeijan vastavoimaksi ja lähtee suosiolla.
Kulttuuritantta-armeijasta kuitenkin aina joku nousee ylemmäs.
Tällöin tämä saa statuksen ja hyväpalkkatyön ja valtaa.
Hän ei ehkä ole vakan kirkkain lamppu, eikä työteliäin eikä muutenkaan erikoisen kyvykäs, mutta tantta-armeijan tuki nostaa aina jonkun ylös.

Tämähän toimii kuin politiikka :-)


Jore Puusa kirjoitti...

Taiteessa Suomessa on myös rajua ja erillaista. Se ei kuitenkaan näy missään julkisuudessa - koska näyttelyiden kuraattorit ja komissaarit valitsevat sellaista materiaalia esille -- joka ei ärsytä ketään. Koutaniemien menestys on yksi osa tätä ilmiötä. Vain sosiaalisesti taitavat pyrkyrit pääsevät esiin, substanssi nolla mutta tunnettavuus hyvä. Tämä on laajempi ilmiö Suomessa, yhteiskuntaamme lävistävä rakenteellinen korruptio.Eikä se ole Meerin vika, hän on riittävän kyyinen käyttääkseen hyväkseen vallitsevaa ilmapiiriä joka ei hänestä suinkaan ole syntynyt vaan laajemmin likaantuneista käytännöistä.
-
Puolisoni ei ole lihava kultuuritantta :-) vaan laiha ja rajua kamaa tekevä tavattoman taitava ja koulutettu ammattikuvataiteilija ja alan opettaja. Pitäisikö hänen olla ilman palkaa osaamisestaan - joka tuotaa iloa monille esim sairaaloiden käytävien seinät täyttävänä ilmaisena visuaalisuutena. Jorvissa vuosi sitten esim. kymmeniä isoja töitä, maksoi itse tuhansien eurojen materiaalit, potilaat pitivät ja kirjoittivat kehuja niin henkilökuntakin, kukaan ei ostanut mitään, sairaala ei maksanut mitään mutta moni sai iloa. hyvä asia?
kouluissamme ei opeteta lukemaan kuvaa ja arvostmaan sitä, sikis tämä. kaikki

ville kirjoitti...

Edellinen lähti liian nopee..

Mutta siis mikäköhän tapahtuma tässä on kyseessä, onko joku naistaitelijoiden, tms järjestön tapahtuma? Eihä siinä mitää pahaa ole, eikä siinäkään jos sinne miespuolinen sekaan astuu.

Mun puolesta myös naiset saavat järjestää, tehdä taidetta siinä missä miehetkin sitä tekee. Yleisestihän on vain tätä miesten pätemistä kaikkialla, harvoin naiset miesten tavoin esille nousee. Taannoin kävin erään kaupungin taidenäyttelyissä; maalauksia, valokuvia, kirjailijan töitä eikä tainnu missään olla naisten tekemiä töitä mukana. Saman kaupungin baarissa tietenki oli nuori tyttö tiskin takana tarjoomassa äijille wiskii ja bissee.

Toinen mihin oon kiinnittäny huomioo, että eikö nuoret naiset koskaan syrjäydy, sellaisesta ei ikinä lue missään?

Jore Puusa kirjoitti...

Mun puolesta myös naiset saavat järjestää, tehdä taidetta siinä missä miehetkin sitä tekee.
-----------------
Kukaan ei kiellä, hienoa - että toimivat.
Kyseessä on laajempi ikkuna yhteiskuntaan, jossa minun kokemukseni mukaan miehet jäävät naisten jalkoihin naisten samalla huutaessa suunäpäänä miten huonosti miehet heitä kohtelevat tai miten naiskiintiöt pitää saada aikaan kaikkialle. Entä mieskiintiöt?

ville kirjoitti...

Mistä muuten nämä kiintiöt johtuu? Jos naiset niitä joillekin aloille hakevat, niin onko se ainoa tapa saada sinne naisia töihin? Eli normitilanteessa naiset eivät sieltä paikkojaan saa vaan kiintiöillä ne turvataan. Eikö silloin ole jo jotain pielessä. Sama kai pätee mieskiintiöihinkin.

Sellasta ihanteellista sekä normaalia tasapainoa tuskin enää mistää löytyy.

Anonyymi kirjoitti...

Maassamme elää kuvataiteella satoja kuvataiteilijoita. Alle 10 ei pidä paikkaansa, vaan on vääristeltyä tietoa, jonka kertomisen syy lienee provo.

Jore Puusa kirjoitti...

Olen elänyt kuvataiteilijan kanssa 14 vuotta. Tunnen jo ennen sitä kymmeniä kuvataiteilijoita ja nyt vielä enemmän. Kukaan heistä ei elä kuvataiteella - vaan he ovat töissä taideopettajina - kirjastovirkailijoina bussikuskeina tms. kymmeniä silpputöitä.
Tässä maassa on alle 10 kuvataiteilijaa - jotka elävät taiteella - siis sen myynnillä pelkästään.
Eläminen taiteella tarkoittaa - että voi maksaa yrittäjäeläkkeen tms omaehtoisen järjestelmän maksut - jolla aikanaan tulee toimeen eli saa eläkettä noin 1500 - 2000 euroa kuussa. Apuarahataiteilija ei faktisesti elä taiteellaan. Hän saa jonkunaikaa rahaa taiteen tekemiseen ja sitten rahantulo loppuu.
Saadakseen YEL järjestelmästä riittävän elannon aikanaan pitää maksaa kymmeniä tuhansia vuodessa.
Jos taiteilija myy kolme neljä kertaa vuodessa 3000 - 5000 euron taulun - ei hänelle jää yhtään rahaa eläkemaksuihin.
Eläminen taiteella tarkoittaa elämistä kokonaisvaltaisesti, ei kolmen työn myymistä vuodessa.
Menikö jakeluun?

Jore Puusa kirjoitti...

Alle 10 ei pidä paikkaansa, vaan on vääristeltyä tietoa, jonka kertomisen syy lienee provo
-------------
Annan keskusteluosaamisohjausta.
Kun vastaväitetään - pitää osoittaa asioiden totuudenmukaisuus- eikä suomalaiseen tapaan syyttää anonyyminä pelkurina vastapuolta vääristelystä ja provokaatiosta.
Vaikka tässä blogissa saa kommentoida nimettömänä - halveksin syvästi pelkuruutta ja sen takaa tehtyjä heittoja. Se kuvaa suomalaisuutta paljaimmillaan ja rumimmillaan.

Jore Puusa kirjoitti...

Keneltä?

Jore Puusa kirjoitti...

Nimimerkkipelkurin nimetön kontakti, mutta varma mielipide.
Antaapa tämän roskan olla.