Huomaa seuraava, tämä on betaversio ja siellä täällä on typoja, lopullisen tarkistaa kielen ammattilainen.
Tämä pikku koulunen on tarkoitettu aivan harrastuksensa alussa oleville valokuvauksesta kiinnostuneille luonnollisille henkilöille. Aineisto on koottu alkeisopetusmateriaalistani 25 vuoden aikaikkunasta. Koulunen on samalla askel kohti lehtikuvauksen oppikirjaani, joka saattaa jopa joskus valmistuakin, ellen ehdi kuolemaan ennen. Nyt on tullut aika antaa pois osaamiseni palasia. Olepa hyvä.
Keravalla varhaisena aamuna 10.2.2018 jorepuusa
Ainiin...Kuvien ja tekstien ja graafien copyright © on Jore Puusan. Jos kuva ei ole minun, julkaisen, koska suoja-aika on ohi
VALOKUVAUKSEN MINIHISTORIA
Tämä pikku koulunen on tarkoitettu aivan harrastuksensa alussa oleville valokuvauksesta kiinnostuneille luonnollisille henkilöille. Aineisto on koottu alkeisopetusmateriaalistani 25 vuoden aikaikkunasta. Koulunen on samalla askel kohti lehtikuvauksen oppikirjaani, joka saattaa jopa joskus valmistuakin, ellen ehdi kuolemaan ennen. Nyt on tullut aika antaa pois osaamiseni palasia. Olepa hyvä.
Keravalla varhaisena aamuna 10.2.2018 jorepuusa
Ainiin...Kuvien ja tekstien ja graafien copyright © on Jore Puusan. Jos kuva ei ole minun, julkaisen, koska suoja-aika on ohi
VALOKUVAUKSEN MINIHISTORIA
Ensimmäisen kuvan otti tai teki luolamies ehkä 10 000 vuotta sitten.
Hän sekoitti punertavaa väriä mullasta, rautahiekasta ym..ja puhalsi värin olkipillin kautta kädelleen, jonka oli painanut luolan seinään. Kallioon jäi käden "kuva" yhden suhteessa yhteen.
Kuva oli kuitenkin vain silhuetti. Alkemistit ( kullan valmistamista alkuaineista yrittäneet) tiesivät jo varhaisella keskiajalla, että hopeanitraatti muisti valon kuvajaisen. Kun pullollinen nestemäistä hopean johdannaista oli jäänyt ikkunalle valoon ja se peitettiin liinalla, jäi liinan pitsikuvion reikäosio tummempana näkyviin aineeseen.
Luolamiehen ja alkemistin ongelmat olivat erilaisia.
Sapelihammastiikeri söi luolamiehen, mutta kädenjälki jäi seinään tuhansiksi vuosiksi.
Alkemisti taas harmitteli satoja vuosia, miten pitsiliinan kuvajainen nopeasti hävisi pullon hopeajohdannaisnesteen pinnalta. Kuviota ei voinut kiinnittää.
Valokuvaus ajatuksena keksitiin jo tuhansia vuosia sitten. Oli tarve dokumentoida ja säilyttää todellisuutta. Jossain vaiheessa keksittiin Camera Obscura ( pimeä huone), jonka periaatetta jo kreikkalaiset filosofit välittivät toisilleen. Jos joku alkemisti olisi keksinut keinon kiinnittää kuvan ottamisen jälkeen, meillä saattaisi olla kuvia Kolumbuksen käynnistä Bahamalla tai mustan surman raunioittamasta keskiaikaisesta kaupungista paiseisine ruumiineen. Kiihottava ajatus, eikö.
Valokuvaus ajatuksena keksitiin jo tuhansia vuosia sitten. Oli tarve dokumentoida ja säilyttää todellisuutta. Jossain vaiheessa keksittiin Camera Obscura ( pimeä huone), jonka periaatetta jo kreikkalaiset filosofit välittivät toisilleen. Jos joku alkemisti olisi keksinut keinon kiinnittää kuvan ottamisen jälkeen, meillä saattaisi olla kuvia Kolumbuksen käynnistä Bahamalla tai mustan surman raunioittamasta keskiaikaisesta kaupungista paiseisine ruumiineen. Kiihottava ajatus, eikö.
Camera obscura
Mutta kuva ei suostunut kiinnittymään, vaikka kaikki oli valmista. Oli kameralaitteisto, oli ennakkoluulottomia taiteilijoita ja tieto valon toiminnasta, sen kuljettua pienen reiän läpi ja heijastuttua käänteisenä takalautaan. Oli alkemisteja, jotka loiskuttelivat padoissaan juuri niitä aineita, joita valokuvaamiseen tarvittiin. Mutta kaiken yhdistävä ajatus puuttui.
-
Peliin astui setä nimeltä Michelangelo Caravaggio (1571 – 1610), perspektiivin jumalainen taitaja. Jopa liiankin taitaja, koska maalauksissaan on suuri määrä kuvia vasenkätisistä, vaikka he eivät sitä olleetkaan, siis vaihtopielisiä kuvia! Caravaggio saattoi käyttää emulsiona kuivatuista tulikärpäsistä tehtyä jauhetta ja käsitellä sitä jatkossa elohopean ja lyijyvalkoisen sekoituksella…(ehkä ;-)
On siis mahdollista, että tuo taiteilija MC. ja hänen tuttava-alkemistinsa keksivät tavan tallentaa ensimmäisinä maailmassa Obscuran edessä oleva aihe "valo"kuvana maalauspohjalle. Katsottaessa Caravaggion maalauksia on niiden perspektiivi kuin kameran tekemissä kuvissa. Hyvin vaikea olisi piirtää ojennettua kättä siten, kuin Caravaggiosetä sen tekee, ilman teknistä lisätukea. Maalausten pohjasta on löydetty hopeajohdannaisia. Mene tiedä, mikä on totuus.
Virallinen historia katsoo, että ranskalainen Nicephore Niepce Etelä-Ranskassa osasi vihdoin kiinnittää ottamansa kuvan, joka valottui 7 tuntia kumiasfalttiseokselle. Kuva ei ole visuaalisesti kummoinen. Alla amatööripläjäykseni sedän himan vintti-ikkunasta eli justiinsa tuosta ruudusta kuvassa...
Tapahtumalle annetaan vuosilukuja 1825 tai 1826 tai 1827 tai 1828. Mikä lienee?
Oikeastaan Niepce oli ottanut valokuvan jo 1822 reprotessaan erään paavin passikuvan ja mahdollisesti kuvatessaan katetun ruokapöydän. Niitä hän kutsui heliografioiksi. Historia hiukan horjuu, mutta valokuvauksen voi varmasti katsoa lähestyvän 200 vuotisjuhlaa! 1800 luvun toisella vuosikymmenellä syntyi siis keino tallentaa asioita kuvaksi fotomekaanisesti ja sitä tapaa todella alettiin käyttää.
( Et muuten varmaan tiennyt, että Niepce kehitti veljensä kanssa myös maailman ensimmäisen perämoottorin ja polkupyörän ja pumppulaitteiston. Me miesvalokuvaajat taidamme osata kaikenlaista ;-) Niepce kuoli varattomana , suvulla ei ollut rahaa edes hautaamiseen ilman sossun apua. Kuullostaa tutulta aikan - jolloin ammattilaiset istuvat työttöminä himassa ja konttorihenkilökunta ottaa kuvat puhelimella.
Tapahtumalle annetaan vuosilukuja 1825 tai 1826 tai 1827 tai 1828. Mikä lienee?
Oikeastaan Niepce oli ottanut valokuvan jo 1822 reprotessaan erään paavin passikuvan ja mahdollisesti kuvatessaan katetun ruokapöydän. Niitä hän kutsui heliografioiksi. Historia hiukan horjuu, mutta valokuvauksen voi varmasti katsoa lähestyvän 200 vuotisjuhlaa! 1800 luvun toisella vuosikymmenellä syntyi siis keino tallentaa asioita kuvaksi fotomekaanisesti ja sitä tapaa todella alettiin käyttää.
( Et muuten varmaan tiennyt, että Niepce kehitti veljensä kanssa myös maailman ensimmäisen perämoottorin ja polkupyörän ja pumppulaitteiston. Me miesvalokuvaajat taidamme osata kaikenlaista ;-) Niepce kuoli varattomana , suvulla ei ollut rahaa edes hautaamiseen ilman sossun apua. Kuullostaa tutulta aikan - jolloin ammattilaiset istuvat työttöminä himassa ja konttorihenkilökunta ottaa kuvat puhelimella.
Ensimmäinen kaupallinen sovellus uudesta mediasta olivat tietysti…pornokuvat ja vieläpä stereona. Silloin ei tosin tapeltu kameroiden ominaisuuksista kuten nyt, vaan suurin sota oli kuvataiteilijoiden ja valokuvaajien välillä, koska muotokuvamaalarit pelkäsivät töittensä loppuvan ja … loppuivathan ne. Tänään valokuvauksen ammattilaiset pelkäävät menettävänsä työnsä harrastakuvaajille ja … menettäväthän he. Valokuvaus ammattina lähenee loppuaan ja monin osin on jo loppunut..
Rouvat myymässä sulojaan #metoon ja tasa-arvon hengessä noin 1845.
Joku ilkeä valokuvaaja lienee heidät tuohon pakottanut.
Ohi kaiken metahälinän luolamiehen kädenjälki pysyy kalliossa ja lienee siellä vielä kun viimeinenkin kuva on maailmassa hävinnyt auringon muutetua kaiken binäärilukusarjaisen kuvadatan punahehkuksi.
VALOKUVAUKSEN PERUSHISTORIA KRONOLOGISESTI (JA KIELI POSKESSA).
Arabi Ibn Al-Haytham - noin vuonna 1000 jkr elänyt optinen nero, keksi ensimmäisen neulanreikäkameran ja kykeni selittämään, miksi kuva kääntyi ylösalaisin. Jokaisen rasistin kannattaa muistaa, että suuri osa niistä keksinnöistä, joihin nykymaailma perustuu - oli joko arabien tai kiinalaisten tekemiä. Valokuvauksen perusta on siis 1018 vuotta vanha.
Ensimmäinen viite neulanreikäkameran käytäntöön syntyi Aristoteleen päässä noin 330 eaa joka huomasi että aurinko valaisi pyöreän kuvajaisensa nelikulmaisen reiän läpi. Hm...
Ensimmäinen viite neulanreikäkameran käytäntöön syntyi Aristoteleen päässä noin 330 eaa joka huomasi että aurinko valaisi pyöreän kuvajaisensa nelikulmaisen reiän läpi. Hm...
Isac Newton keksi 1664, että valkoinen valo koostuu eri väreistä...additiivinen eli lisäävä tsydeemi eli RGB = valkoista. Pannaan kolme perusväriä samaan nippuun ja pitäisi syntyä valkoista, no ei synny kuin labrassa ja teoriassa, don`t try at home.
Louis Daguerre kokeili samoihin aikoihin 1830 plus kuvan vangitsemista Ranskassa, mutta häneltä vei tusinan vuosia ennenkuin hän jysähti. Hän sai valotusajan putoamaan puoleen tuntiin. Syntyi daguerretypia, jonka ongelma oli, että sitä piti katsoa tietystä kulmasta nähdäkseen kuvan, joka olikin sitten todella hieno.
Henry Fox Talbot keksi kuitenkin ensimmäisenä negatiivi - positiivi systeemin noin 1835 ja nyt kuvaa voitiin monistaa niin paljon kuin haluttiin. Talbot käytti paperinegatiiviä ja pinnakkaismenetelmää.
Kuvassa Henry.
Talbot herkisti paperin hopeasuolaliuoksella. Sitten hän valotti sen kamerassa. Vaaleassa kohdassa negatiivi oli tumma ja tummassa hm...vaalea. Nuo päällekkäin ja voila-positiivikuva, jossa näkyi taiteellisesti paperin kuidutkin. Menetelmää kutsuttiin Calotypiaksi eli kauniiksi kuvaksi ( kreikkalainen alkusana)
1865 Hamilton Smith keksi tintypen. Ohut peltilevy päällystettiin valoherkällä aineella. prosessi oli halpa ja miljoonat ihmiset saivat nyt itsestään valokuvan. Seuraukset näemme instagramissa.
Samoihin aikoihin tintypemiehen kanssa Fred Archer keksi märkälevymenetelmän.
lasilevy päällystettiin juuri ennen kuvaamista hopeasuolaliuksella. Syntyi tähän mennessä parasta jälkeä ja mikä tärkeintä päästiin tekemään suurennoksia lasin läpi.
Samoihin aikoihin tintypemiehen kanssa Fred Archer keksi märkälevymenetelmän.
lasilevy päällystettiin juuri ennen kuvaamista hopeasuolaliuksella. Syntyi tähän mennessä parasta jälkeä ja mikä tärkeintä päästiin tekemään suurennoksia lasin läpi.
1871 Richard Maddox keksi gelatiinipohjaisen hopeaprosessin. Nyt kuvatut negatiivit saivat odottaa kehitystään. Ei tarvinnut juosta heti laboratorioon. Matkakuvaus saattoi alkaa toden teolla.
1889 George Eastman kehitti selluloosanitraattifilmin. Nyt ei tarvittu enää lasilevyjä tai märkälabraa kuvaajan mukaan. Rullat taskuun ja menoksi. 22 dollarilla amatöörikuvaaja osti kameran (esim. Kodaka Brownie) filmeineen johon mahtui jopa 100 kuvaa, näppäili fotoja ja tuon jälkeen kamera lähetettiin takaisin Kodakille ja paluupostissa tuli uusi kamera ja valmiit kuvat.
Slogani meni: "Te painatte nappia me tehdään loput" jippii...valokuvaus oli lopullisesti jokamiehen hupia.
1913 Oscar Barnack kehittää Leica merkkisen kameran Saksassa.
Kinofilmin 24 x 35 mm ruutu muodostuu standardiksi, jota kokoa täyskennodigit käyttävät vieläkin. Parikymmentä vuotta aiemmin keksittiin pisterasteri ja kuvia voi vihdoin painaa lehtiin. Takavuosina kuvasta piti painamista varten leikata linolevylle viivarasteripiirros.
Tässä ensimmäinen julkaistu rasteriin perustunut lehtikuva. Hm...hiukan samanlainen rimanalitus kuin Hesarin ensimmäinen julkaistu värikuva.
Kun pisterasteri ja reprokamera keksittiin, menettivät yhdessä yössä kymmenet tuhannet linoleikkaajat duuninsa. Samalla tavalla kuin nyt me ammattivalokuvaajat.
Kuvio oli valmis fakemedialle :-)
Covfefe sullekin!
Melkoisen eka Leica! Mutta kaikki samaa kuin 1918 myllyissä. Viritin, laukaisin, suljinajat, etsin ja filminsiirto ja objektiivi bajonetteineen.
Salaman tai LED valon voi heijastaa kohteeseen stryrox levyn kautta. Voit myös asettaa stryroxlevyn varjon puolelle tasoittamaan valoa, ettei kuvattavan poski mene ihan mustaksi.
MIKÄ ON HIMMENNIN, ENTÄ SULJIN?
HUOM! katso tästä aiheesta video koulun lopussa.
Himmennin on aukko, jolla säädellään kameraan sisään tulevan valon määrää.
Himmennin on kameran objektiivin sisällä oleva monilehtinen laite, jonka keskellä olevaa reikää voidaan säätää suuremmaksi tai pienemmäksi.
Himmeninta kuvaa arkielämässä vesihana. Kun käännät hanan auki, siitä tulee enemmän vettä. ( ja kun käännät hanaa pienemmälle, vedentulo hidastuu ;-) Kuvittele veden tilalle valo.
Tässä himmentimen vaikutus terävyysalueeseen.
Suljin on toinen keino säätää kameraan tulevan valon määrää.
Sulkimen avaamisella ja sulkemisella eli kameran laukaisemisella ilmoitetaan kameralle hetki, jolloin filmin tai digikennon halutaan saavan valoa.
Kun kameran laukaisinta painetaan, aukeaa suljin hetkeksi, tuon hetken aikana kuvaamasi asia valottuu auenneen himmentimen ja auenneen sulkimen kautta kennolle tai filmille.
Tässä yksi tapa ajatella suljinta:
MITEN VALOKUVA SOMMITELLAAN?
Jos kuvaat mitensattuu, kuten suuret taiteilijat, ei kuvia jaksa katsoa naapurin Erkkikään.
Kuvapintaan on hyvä saada ikiaikaisen mallin mukaista järjestystä, jotta katsojat kestävät katsella. Kuvapinnalle voidaan sommitella asioita, vanhanaikaisen sana ja käytän itse opetuksessa massoittelu - sanaa. On siis tyhjää ja sinne tungetaan juttuja, joilla visuaalinen massa. On mustaa ja isoa ja punaista pientä jne.
Kuvaamisessa kannattaa keskittyä oleelliseen, ainakin aluksi. Kun olet taitavampi ja sinusta tulee kuuluisa ja pääset apurahamyllyyn, voit unohtaa perusperiaatteet, kuten sen- että tärkein asia katsojan kannalta kannattaa näyttää oleellisena, siis isona.
Muista että kuvaat katsojille, et itsellesi.
Tässä esitetyt toimintamallit löytyvät länsimaisesta taiteesta, katso kuuluisien taiteilijoiden töitä.Niin pitää tehdä jokatapauksessa, jos aiot kehittyä. Idässä lukujärjestys on usein toinen, jolloin katsekin kulkee oikealta vasemmalle ja alhaalta ylös.
japanissa pystykuva ruletti, meillä taas vaakakuva.
MIKÄ SE VALKOTASAPAINO ON?
Jokainen valonlähde tuottaa tietynväristä valoa. Jokainen esine heijastaa valoa sen mukaan, mikä väripigmentti tai aine sen pinnassa on. Joskus esine voi olla itse valonlähde, kuten hehkulamppu tai kynttilä. ( hehkuva rauta 3200-3600 Kelvinasteessa )
Ranskalaiset ilmaisevat asian sananlaskulla seuraavasti: "A la nuit tout les chats sont noirs." Yöllä kaikki kissat ovat mustia. ( kirjoitusvirheistä vastaa jo edesmennyt ranskanopettajani ;-) Yöllä ei näy värejä, koska esineisiin ei kohdistu valoa.
Takkatulesta tulee punertava valo ja hanki heijastaa varjoissa sinertävää
valoa. Kameralle pitää kertoa tuon valon väri, etteivät kaikki kuvat olisi esimerkiksi sinisiä. Joudut siis miettimään millaisena näytät kuvasi muille. Miten paljon annat vihjeitä siitä mitä itse näit.
Kamera voi mitata valonvärin automaattisesti. Valonväriin liittyvät asetukset ovat white balance, eli WB kohdassa valikkoa. Kun kameralle on kerrottu minkä väristä valoa kuvattavassa kohteessa on, kamera koettaa tehdä kuvasta sellaisen, jossa vaikkapa iho näyttää niin sanotusti oikean väriseltä, eli neutraalilta.
Mutta!
Toisaalta ehkä haluat, että kynttilänvalossa kuvattu henkilö näyttää lämpimän väriseltä. Silloin sinun ei kannata mitata valkotasapainoa, vaan kuvata tavallaan väärin, jotta kamerasi ei neutraloisi valonväriä. Laitat auringon symbolin valikossa aktiiviseksi ja kaikki värinmuutokset toteutuvat kuvissasi.
Itse ajattelen niin, että kuvassa saa näkyä se värimaailma, jonka katsoja siinä olettaa olevan..
Kamerasi pystyy toistamaan spektrin ( vaikkapa sateenkaari) väreistä vain tietyn osan.
Puhutaan väriavaruuksista. Sellaisia ovat esimerkiksi Adobe 1988 tai sRGB.
RGB eli red, green ja blue on se maailma jossa digikuvaaja työskentelee.
TV:t ja tietokonenäytöt ovat tuolla alueella. Mutta kun valokuvasi painetaan, se pitää ns. erotella ja silloin kuva siirtyy CMYK maailmaan eli Cyan, Magenta, Yellow ja Musta eli KeyKuvat alla on otettu kameran päivänvaloasetuksella paitsi alin, jonka wb on mitattu
valkoisesta paperista ennen kuvan ottamista.
MIKÄ ON ISO TAI ASA?
ISO ( international standard organisation) ja ASA (american standard organisation)
ovat herkkyyden määritelmiä. ISO kirjainyhdistelmää käytetään nykyisin.
Joitain vuosia sitten käytössä oli kolmaskin tapa esittää filmin herkkyys.
Din asteet etenivät geometrisessa sarjassa eli 400 ISO filmiä vastasi 27 DIN filmi.
Mutta dinit ja ASA:t voidaan unohtaa.
ISO kertoo numeroina sen miten herkkyys on asetettu kennollasi tai miten herkkää filmiä käytät. Mitä suurempi luku, sen herkempää filmi tai kennon asetukset ovat.
Mitä suurempi luku, sen hämärämmässä voit kuvata käsivaralta. Filmissä herkkyys saatiin aikaan suurentamalla raekokoa ja digikameroissa kennoa buusteroidaan eli tehdään sähköisesti lisää valonherkkyyttä.
Mitä suurempi luku, sitä enemmän kennon kohina tai filmin rae suurenevat. Tässä on samalla tärkeä mitta sille millaisen kameran hankit. Jos tarvitset hyvää jälkeä 1600 - 12800 alueella, joudut ostamaan varsin kalliin järjestelmärungon.
Kamerasi säädöissä lukee esimerkiksi seuraava lukusarja:50, 100, 200, 400, 800, 1600, 3200, 6400, 12800 ja ehkä H1 ja H2 tms.Hyppäys luvusta toiseen kohti suurempia arvoja lisää herkkyyttä yhden kuvausaukon.
Jos siis kamerasi kertoo sinulle, että nyt kuva menee ali eli pimeäksi aukolla 2,8 joka on suurin kamerassasi ja ISO 200 niin sinun pitää nostaa herkkyyttä aukon verran eli 400 ISO.
( voit tietenkin myös pidentää valotusaikaa, mutta kameran tärähdys vaanii pitkillä valotusajoilla)
Takavuosina filmin rae oli tehokeino, jolla tuotiin kohteen ominaisuuksia eri tavoin esiin.
Vaikka elokuvat kuvataan yhä useammin videolle, ohjaajat haluavat kuitenkin filmin rakeisuuden mukaan, joten digitaaliseen materiaaliin ajetaan erillaisia raesuotimia.
Jos et halua lisätä kohinaa, mutta haluat kuvata hämärässä, sinun on lisättävä vallitsevaa valoa. Voit käyttää salamalaitetta tai jatkuvia valoja kuten halogeeneja ja ledejä.
MITEN VALO MITATAAN?
Jos haluat antaa kameran päättää kaikesta, valitse täysautomaatti, sen symboli voi olla esim. vihreä AUTO sana. Silloin kamera koettaa päätellä miten paljon valoa kennolle päästetään ja tekee kaikki asetukset automaattisesti.
Jos haluat käyttää enemmän päätäntävaltaa, valitse A tai S. (NIKON)
Kun valitset A:n -valitset itse aukon ja kamera päätää suljinajan automaattisesti. Voit määrittää itse syvyysterävyyden, vaikkapa mahdollisimman kapeaksi. ( A =aperture eli aukko)
Kun valitset S:n -asetat itse suljinajan ja kamera valitsee aukon. (S = shutter ) Tällöin liikkkeen pysäyttäminen tai mahdollisimman pitkä valotusaika ovat tärkeitä.
Jos haluat vaikuttaa valotukseen kokonaan itse, kytke pääälle M eli manual. Katsot miten kameran valotusmittari antaa sinulle ns. oikean valotusarvon. Sitten voit kääntää aukon pienemmälle tai suuremmalle, jolloin kamera valottaa haluamallasi tavalla “väärin” ja korostat joko tummia tai vaaleita alueita.
Olkoon tämä kuva nyt tässä, vaikka kuuluisikin moneen paikkaan.
Muutama käytännöllinen ohje:
1.) Kun kuvaat hangella auringonvalossa, mittaa valo hangesta ja avaa himmennintä (tai suljinta) kaksi aukkoa, esimerkiksi 16:sta 8:an.
2.) Kun kuvaat negatiiville, mittaa valo varjosta. Kun kuvaat dialle, mittaa valoisasta kohdasta, ei kuitenkaan huippuvalosta. Digi maistuu enemmän dialta.
3.) Jos kohteen takana on voimakas valo, muuta kameran mittaustapa pisteeksi ja mittaa valo huolella siitä, minkä haluat toistuvan oikein.4.) Mutta jos haluat kuvata silhuetin, mittaa sieltä voimakkaan valon alueelta.Tässä ( oho, horisontti vinossa! ---vesi valuu merestä Nesteen edustalta Porvooseen) kuvassa tummat sävyt tukossa ja kuva dramaattinen, paljon kuvallisempi kuin edeltäneessä.
5.) Käytä matrix mittausta kun kuvaat nopeita tilanteita automaatilla. Matrix mittaus ( symbolina usein piste jonka ympärillä paksut katkoviivat)huomioi useita valoalueita yhtaikaa ja tekee niistä eräänlaisen keskiarvon .
6.) Salama on oma hankalampi alueensa.
Joissain kameroissa salaman välähdys mitataan filmi- tai kennotasolta ja usein tulos on hyvä. Joskus joudut muuttamaan salaman asetuksia, jos kohde on tumma tai jos heijastat valoa tummasta katosta tai seinästä.
(Tummaa kohdetta kuvatessasi sinun pitää säätää valotusta miinus suuntaan koska kamera yrittää valottaa tumman suurinpiirtein keskiharmaaksi.
Näin tietenkin jos haluat tumman kunnolla tummaksi.)
Toisaalta musta syö valoa kun mustan pinnan kautta heijastetaan.
Kuvasi voivat olla alivalottuneita vaikka kamera olisi sitä mieltä että valotus on oikein.
Pidä takataskussa metri x metri styroxia ja heijasta sen kautta.
7.) Koeta synkronisoida vallitsevaa valoa ja salamanvaloa.
Kun pidennät suljinaikaa sisällä, niin vallitseva valo ehtii mukaan kuvaan, eikä salaman valo tee niin jyrkkiä varjoja. Kokeile omia välineitäsi ja lue manuaalit.
8.) Valon määrä muuttuu etäisyyden neliössä.
Kun lamppu viedään kaksi kertaa kauemmas kohteesta niin tarvitaan neljä kertaa enemmän valoa eli aukkoa on avattava sen verran.
9.) Jos taivaan ja maan kontrasti on ylipääsemätön, valota yksi kuva taivaan ja yksi maan mukaan ja yhdistä fotarissa.
10.) Muista, että valo luo kuvan. Valottaminen ns. väärin on usein tehokkain tapa luoda mielenkiintoinen kuva.
MITEN KUVIA SÄILYTETÄÄN?
Kuvaa säilytetään usein paperille tulostettuna. Useimmiten se makaa tiedostona kovalevyillä, DVD:llä tai erillaisilla flash muisteilla kuten tikuilla ym. Sieltä kuvat häviävät kun mediat korruptoituvat eli menevät tavalla tai toisella rikki.
Kuva siirtyy tulostimessa paperille.
Kuvaa voi katsoa myös tietokoneen tai TV:n näytöllä.
Kuvia tallennetaan kenkälaatikoihin ja kansioihin tai seinälle kehyksiin.
Kuvan voi tulostaa T-paitaan tai vaikkapa kiveen.
Kuvan voi kuljettaa kaulassa roikkuvassa USB tikussa.
( Voit ajaa kuvaan jonkun PS:n texture filtterin ja sitten voit tulostaa kuvan kankaalle, lakata sen venelakalla ja kuivuttua murtaa pinnan. WOW -- näyttää ihan maalaukselta, voit myös lakata puunpalan ja painaa siihen kiinni laserkopion ja kuvan kuivuttua pestä paperin pois...holy cow--kuva puusasta on puussa)!!!
Digitaalinen valokuva tallennetaan erilaisille sähköisille tallennusvälineille, kuten tietokoneen kovalevylle tai Compact Diskille, eli CD:lle tai Digital Video Diskille eli DVD:lle. Kuvan voi myös tallentaa magneto-optiselle levykkeelle tai nauhavarmenteelle. Voit laittaa kuvan verkossa olevalle ilmaispalvelimelle ns pilveen ja säilyttää sen siellä.
Kuva voi olla tarrana lompakossasi tai jättimäisenä mainostulosteena metrien levyisenä tavaratalon seinällä. Kuva voi olla maitopurkissa tai poliisin arkistossa.
Ja...Kuitenkin parhaat kuvat jäävät mieleesi.
Ne ruokkivat mielikuvitustasi jatkossa.
Parasta kuvaa ei tarvitse edes ottaa.
Miksi raahata valtavaa kalustoa matkalle ja kärsiä suorituksen tuskaa loman ajan.
Kunhan katselet rentona ja muistelet myöhemmin.
Kun kuvia tallennetaan ne kannattaa säilyttää jpg muodossa. Jpg on kuitenkin hävittävä tallennusmuoto. Kun avaat ja suljet kuvan ja tallennat samalla jpg:ksi, häviää tietoa.
Pidä siis yksi originaalitiedosto kovalevylläsi TIF muodossa ja työskentele sen kopiolla....
Kannattaa muistaa, että vaikka puhumme digitaalikuvaamisesta toimivat muistit edelleen analogisesti, niin kovalevyt kuin flashmuistitkin. Niissä pienet portit hapettuvat auki kiinni eli nolla ja ykkönen. Jos muisti uppoaa olutuoppiin, se menettää muistinsa.
MITEN KUVAAMISTA SUUNNITELLAAN?
Voi näppäillä kuvia miettimättä etukäteen kuvaamista ollenkaan, mutta jos haluat kuviisi lisää visuaalisuutta eli kuvallisuutta ja tunnelmaa, sinun kannattaa suunnitella etukäteen miten/mitä kuvaat.
Kannattaa miettiä, mistä suunnasta valo tulee siellä, missä kuvaat. Yhdistä tuo tieto siihen, mitä aihetta kuvaat ja mieti miten kuvaisit hiukan toisella tavalla kuin yleensä.
Voit mennä kyykkyyn tai nousta kiven tms päälle. Paras tapa on piirrellä etukäteen kuva, jota olet menossa ottamaan. Ammattikuvaajat suunnitelevat kuvan etukäteen. He useimmiten hakevat kuvan, eivätkä luota sattuman kantamoiseen. nykykuvaajat kertovat miten ottivat 1788 kuvaa Anton Virtasesta tai Lahden hyppytornista tms. Viisi olisi riittänyt.
Kuvaa suunnitellessa kannattaa sijoittaa kuvaan vertaus. Vaikkapa laiha ja lihava koiran rinnakkain. Kuvassa on tärkeää olla mittakaava, jotta katsojan on helpompaa oivaltaa asioiden koko. Tulitikkulaatikko hauen vieressä on hauska klisee.
Kun olet suunnitellut kuvan ja ottanut sen, anna se jollekin asiasta tietämättömällä katsottavaksi. Niin saat tietää toimiiko kuva. Vain itselleen kuvaamalla ei opi koskaan, koska muiden ihmisten reaktiot kuviisi puuttuvat.
MITEN VALOKUVAA LUETAAN?
Koettaa lukea kuvaa syvältä, ettei kuvaaja saa sinua uskomaan kuvan pintaa.
Kuvanlukeminen on kuvan sisään katsomista .Kuvanlukemista ei Suomessa juuri opeteta peruskouluissa, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Surullista.
Katso kuvan ottajan ajatuksiin ja siihen keinomaailmaan, jota hän käyttää vietelläkseen katsojaa joko viipymään kuvassa kauemmin tai ostamaan kuvassa näkyvän tuotteen. Kuvanlukemisen yhteydessä käytetään usein sanaa indoktrinaatio. Se tarkoittaa ujuttamista. Joku koettaa uittaa sinulle kuvan yhteydessä haluamansa asian.
Joskus indoktrinaatio muuttuu propagandaksi, joka on astetta järeämpi vaikuttamisen keino. Sotatilassa kansakunta suojautuu ja käyttää propagandakuvia nostaakseen omaa moraaliaan. Jotta voisit lukea kuvaa, sinun on ensin osattava katsoa ja arvioida kuvaa aktiivisesti. Tässä muutama nyrkkisääntö, eli kuvan arvioinnin perusteita.
On syntynyt skuuppi. ( merkittävä uutinen)
Toisaalta, jos paikalla on ministerin kannalta oppositiopuolueen lehden kuvaaja, hän saattaa olla kuvaamatta tuota hieraisua, jotta hänen lehtensä voi otsikoida: " Tunteeton ministeri puhui ja puhui" ja alaotsikko" koiran kuolema ei häntä vaivannut"
MITEN VALOKUVA KOETAAN?
Valokuvan voi kokea monella tavalla. Voit arvostella sitä kuvaajan persoonan kautta, joka on yleisin tapa. Tuo tarkoittaa, että kuuluisan valokuvaajan kuva koetaan placebon takia hyväksi tai erinomaiseksi, ilman kriittisyyttä. Voit kokea kuvan dokumenttinä menneisyydestä ja miettiä tuttujen ikääntymistä verraten kuvaan.
-
Minulle kuva on paikka. Nousen usein kuvaan sisään. Koeta samaa:
Tartu kiinni kuvan reunoista ja heilauta ensin vasen jalka sisään ja sitten oikea. Nyt voit hypätä sisään kokonaan. Kun olet kuvassa, voit haistella ja koskea asioita, aistia pelon tai rauhan. Voit viettää kuvassa aikaa riippuen lukeneisuutesi ja elämänkokemuksesi syvyydestä. Et pysty tuohon, jos et ole lapsena maannut kedolla ja katsellut pilviä ja nähnyt niissä koiran ja kasvot. Valokuvantekijän paras apu on kehittymässä oleva voimakas mielikuvitus.
LISÄTIETOA ( nämä ovat mielipiteitäni)
Valokuvausalan tietoa on maailma pullollaan.
Koska vain osa on tarkkaa ja exaktia tietoa ( esim optiset laskut jne), on sen muun osuus sitten aivan hillitön ja siksi on vaikeaa valita, mistä lähtee hakemaan apua.
Verkossa ja kirjoissakin oleva valokuvausalan tieto saattaa olla virheellistä, harhaanjohtavaa tai vanhentunutta.
Suomalaiset sanat ovat huonoja käännöksiä saksasta ja englannista.
Älä usko kaikkea mitä suomalaisilla forumeilla ja newsgroupeissa kirjoitetaan ja esitetään totena valokuvauksesta.
Ota itse selvää.
Koulut ovat oma juttunsa tiedonhankinnan suhteen..
Lahden muotoiluinstituutti ja TAIK ovat ne vakavasti otettavat koulut Suomessa.
Jos aiot ammattilaiseksi, on ainoa tie käydä alan oppilaitos. Alan oppilaitoksiin on vaikeaa päästä.
Useista tuhansista esitehtävät jättäneistä vain satakunta pääsee finaaliin ja heistä kymmenkunta opiskelemaan. Valmistuneet valokuvaajat menevät yleensä suoraan työttömyyskortistoon.
Tässä aluksi yksi kirja, jossa kaikki ja yksi linkki, jossa myös miltei kaikki.
Michael Langfordin Basic Photographyssä on kaikki se mitä sinun pitää tietää kun aloitat valokuvauksen. Voit jatkaa saman kirjoittajan Advanced Photographyllä.
Phil Askeyn Dpreview.com on vakavasti otettava digikamerasaitti ja jos aiot ostaa kameran, niin vilkaise sinne.
Koeta saada ensin yksi osa-alue haltuun. Osaaminen auttaa luomisessa -ei arvailu.
Dos and dont`s eli joot ja älät!
Ole terveesti peloissasi kun ostat ulkomaisista verkkokaupoista kameroita luottokortilla.
Jos varastat kouluni materiaalia, tulen ja olen keljukerpele ja syötän sinut mörrimöykylle.
Mailaa ja pyydä lupa nätisti - niin annan. (ehkä)
Amen.
Videot
Kinofilmin 24 x 35 mm ruutu muodostuu standardiksi, jota kokoa täyskennodigit käyttävät vieläkin. Parikymmentä vuotta aiemmin keksittiin pisterasteri ja kuvia voi vihdoin painaa lehtiin. Takavuosina kuvasta piti painamista varten leikata linolevylle viivarasteripiirros.
Tässä ensimmäinen julkaistu rasteriin perustunut lehtikuva. Hm...hiukan samanlainen rimanalitus kuin Hesarin ensimmäinen julkaistu värikuva.
Kun pisterasteri ja reprokamera keksittiin, menettivät yhdessä yössä kymmenet tuhannet linoleikkaajat duuninsa. Samalla tavalla kuin nyt me ammattivalokuvaajat.
Kuvio oli valmis fakemedialle :-)
Covfefe sullekin!
Melkoisen eka Leica! Mutta kaikki samaa kuin 1918 myllyissä. Viritin, laukaisin, suljinajat, etsin ja filminsiirto ja objektiivi bajonetteineen.
1984 Sonyltä tulee Mavica merkkinen kamera, joka tallentaa kennon muodostamaa binäärilukusarjaa magneettiselle levykkeelle, joka voidaan lukea tietokoneessa. Tuo kamera esiteltiin LosAngelesin Olympialaisissa ja sain itse ottaa sillä muutamia kuvia. Tulevaisuus oli nyt.
Loppu onkin digivallankumouksen nopea rysäys ja suora jana niihin laitteisiin, joilla nyt kuvat otetaan. On edelleen henkilöitä, jotka kuvaavat vanhoilla metodeilla, eivätkä heidän kuvansa ainakaan huonompia ole kuin nykydigeille otetut miljardit toinen toistaan samanlaisemmat näpsäykset.
Loppu onkin digivallankumouksen nopea rysäys ja suora jana niihin laitteisiin, joilla nyt kuvat otetaan. On edelleen henkilöitä, jotka kuvaavat vanhoilla metodeilla, eivätkä heidän kuvansa ainakaan huonompia ole kuin nykydigeille otetut miljardit toinen toistaan samanlaisemmat näpsäykset.
MIKSI VALOKUVATAAN?
Tyhmä kysymys. Tietysti siksi, että saadaan tallennettua tällaisia hienoja
muistokuvia lapsenlapsista jossain tekemässä jotain?!
Suurin osa meistä tallentaa kameralla muistoja, välittämättä juurikaan siitä, miltä valmis kuva näyttää. Osa meistä haluaa kuvakerrontaa muistoja tukemaan ja koettaa valokuvauksellisin keinoin tehdä kuvasta enemmän kuin perustallenteen.
Valokuvausta harrastava saattaa turhautua, jos omat valokuvat eivät parane vuosien varrella, tavallista tallentajaa sellainen ei huolestuta. Pieni osa meistä ottaa valokuvia ammatikseen, otetaan asiakkaan tilaamalla tavalla kuvia, joita teknisesti voi käyttää esimerkiksi painotöissä.
Valokuvausammatteja ovat esimerkiksi: -----kuvatoimistokuvaaja, lehtikuvaaja, sotakuvaaja, museokuvaaja, poliisin rikospaikkakuvaaja, sairaalakuvaaja ja muotokuvaaja. Lisäksi vaikkapa koulukuvaaja, passikuvaaja, muotikuvaaja ja mainoskuvaaja jne.
Kaikkein vähiten kuvataan niin sanottua "taidekuvaa", joka ilmentää kuvaajansa sisäistä maailmaa. Taidekuvia ei ole aina helppoja ymmärtää. Miksi pitäisikään?
Toisaalta katsojat joutuvat miettimään enemmän ja näkevät syvemmälle kuvaamisen mahdollisuuksiin. "Taidekuva" voi nostaa esiin muiston, joka on sinulle psyykkisesti rankka.
Ehkä silloin kuvaaja ja sinä olette kokeneet jotain samaa.
Jotta sinusta tulisi aivan valtavan hyvä valokuvaaja, sinun pitää kehittyä ja omata nuo alakuvan osa-alueet.
MIKÄ ON ZOOM?
Zoom on kameran edessä oleva linssi tai oikeastaan ryhmä linssejä eli objektiivi, jonka polttoväliä voi säätää. Polttoväli määrittää sen miten objektiivi "näkee" edessäsi olevat asiat.
Zoomia sanotaan myös liukuobjektiiviksi! Zoom EI OLE vain teleobjektiivi, vaan samassa objektiivissä on useita polttovälejä, vaikkapa 28mm - 100mm. Laajakulmasta pieneen teleen.
Zoomilla voit kuvata siten, että kauempana olevat asiat tulevat lähelle, mutta samalla zoomilla voit valita asennon, jossa kuvaan mahtuu paljon enemmän ja laajemmin. Samalla kuvan visuaalinen ilme muuttuu. Voidaan sanoa, että kohde teleasennossa kutistuu pituussuunnassa kasaan ja laajakulma-asennossa aukeaa ja vääristyy, HUOM! tuo riippuu siitä miten kaukana kohteesta kuvaat! Siis missä kuvaaja seisoo.
Voit myös ostaa objektiivin, jossa on vain tuo laajakulmaominaisuus tai vain teleominaisuus. Puhutaan kiinteäpolttovälisestä objektiiveista eli "prime" linsseistä. Esimerkiksi 35mm tai 135 mm tai 300mm aukko 2,8 - huh kallista.
Sellaisella objektiivilla voi kuvata hämärämmässä kuin zoomilla, jonka valovoima on usein alhaisempi kuin kiinteäpolttovälisen objektiivin.
Sanat valokuvan keinoin.
Tele on zoomissasi siis asento, jolla kaukaiset kohteet tulevat lähemmäs. Voit ostaa pelkän teleobjektiivin, joka toimii kuin kiikarit ja jonka polttoväli on esimerkiksi 200 mm. Sellainen objektiivi vastaa noin neljä kertaa suurentavaa kiikaria. (200 jaettuna 50:llä, joka on ns. normaaliobjektiivi)
Digitaalikamerassa objektiivien polttovälin suuruutta ei ilmaista samoin numeroin kuin tutummassa kinokamerassa. Kun kerrot kinokameran objektiivin polttovälin 1,5:llä
( kerroin vaihtelee hieman kamerasta riippuen) niin saat sen polttovälin, jota objektiivisi on digissäsi. Siten 50 millinen normaaliobjektiivi muuttuu pikkukennoisessa APS - C tai mikro four thirds digissä 75 milliseksi pieneksi teleobjektiiviksi. Digipokkariin on vaikeampi rakentaa laajakulma kuin tele. Mutta on toki ns. täyskennoisia kameroita, joiden arvot vastaavat kinokameraa ja tuota ns kroppikerrointa ei käytetä..
Harrastelija on edelleen sitä mieltä, että on olemassa ns tele-efekti. No tavallaan on, mutta kuitenkaan ei. Katsopa tätä kuvaa alla, mitä mieltä olet?
MIKÄ ON SALAMA, ENTÄ JALUSTA?
Salama on kamerassa kiinteästi tai lisälaitteena oleva "lamppu", josta tulee lyhyt valonvälähdys kameran sulkimen auetessa.
Suora ---kamerastasi kohteeseen menevä salama ---tappaa kuvastasi syvyysvaikutelman. Jos sinun on aivan pakko kuvata suoralla salamalla, teippaa sen päälle edes valkoista wc paperia. Toisaalta voit päästää vallitsevaa valoa kuvaasi mukaan, vaikka kuvaatkin suoralla salamalla. Laita valotusajaksi n. 1/15 osasekuntia tai hitaampi, kun käytät M eli manuaalivalotusmuotoa.
Jos sinulla on erillinen, kameran varustekenkään kiinnitettävä salama, käännä sen valopää osoittamaan kohti kattoa. Valo heijastuu vaaleasta pinnasta ja antaa kohteeseen todentuntuisen hajavalon.
Jalusta on kolmijalkainen teline, jonka varassa kamera voi olla tukevasti ja heilahtamatta sulkimen ollessa auki.
On kolmijalkoja eli tripodeja, yksijalkoja eli monopodeja ja pöytäjalustoja. Osta kallein jalusta, johon rahasi antavat myöten. Halpa jalusta ei juurikaan poista tärinää vaan pahentaa sitä ja hajoaa nopeasti.
Edes OIS eli Optical Image Stabilizer eli kuvanvakain ei pystyisi tekemään tarkkaa kuvaa käsivaralta sekunnin ajalla kuvatessa.
Jalustan avulla voit jättää kameran auki tuntikausiksi --- yhtä pitkällä valotusajalla.
Jalustaan kannattaa silloin ripustaa painoja, vaikkapa muovikassillinen hiekkaa.
MUISTA!
Parhaat lisälaitteet ovat yleensä hyvin halpoja, kun teet ne itse. Näin myös loistavan jalustan saa kasattua vaikkapa HongGongin lasermittareiden tms. jalustoista ja muutamasta ruuvista ja levynpalasta jne.
Salaman käyttö on hankalampaa kuin jatkuvasti valoa antavien lamppujen. Niinpä markkinoilla on valtava määrä erillaisia LED ja halogen valoja. LED voittaa tuon kilpailun. Se kuluttaa vähemmän sähköä ja palaa viileämpänä. Mainiot valot voit tehdä itse työmaaledeistä, niiden Kelvin eli valonvärin mittayksikkö on 5000 kieppeillä, siis päivänvaloa lähellä. Kelvinit lähtevät käytännössä 3600:stä joka on hehkuvan raudan värilämpötila ja ulottuvat kauas yli 10 000, jolla alueella hanki hehkuu sinisenä auringon tullessa pilviverhon takaa.
On myös mainioita LEd työmaavaloja, joissa oma akku. Voit valaista vaikka metsässä. On helppoa tehdä itse (hm..nykyihmiselle ehkä ei, mutta ohjeita löytyy Youtubesta, käytä hakusanaa DIY ja vaikka led studio lighting) erillaisia valon hajoittimia ja rajoittimia.
muistokuvia lapsenlapsista jossain tekemässä jotain?!
Suurin osa meistä tallentaa kameralla muistoja, välittämättä juurikaan siitä, miltä valmis kuva näyttää. Osa meistä haluaa kuvakerrontaa muistoja tukemaan ja koettaa valokuvauksellisin keinoin tehdä kuvasta enemmän kuin perustallenteen.
Valokuvausta harrastava saattaa turhautua, jos omat valokuvat eivät parane vuosien varrella, tavallista tallentajaa sellainen ei huolestuta. Pieni osa meistä ottaa valokuvia ammatikseen, otetaan asiakkaan tilaamalla tavalla kuvia, joita teknisesti voi käyttää esimerkiksi painotöissä.
Valokuvausammatteja ovat esimerkiksi: -----kuvatoimistokuvaaja, lehtikuvaaja, sotakuvaaja, museokuvaaja, poliisin rikospaikkakuvaaja, sairaalakuvaaja ja muotokuvaaja. Lisäksi vaikkapa koulukuvaaja, passikuvaaja, muotikuvaaja ja mainoskuvaaja jne.
Kaikkein vähiten kuvataan niin sanottua "taidekuvaa", joka ilmentää kuvaajansa sisäistä maailmaa. Taidekuvia ei ole aina helppoja ymmärtää. Miksi pitäisikään?
Toisaalta katsojat joutuvat miettimään enemmän ja näkevät syvemmälle kuvaamisen mahdollisuuksiin. "Taidekuva" voi nostaa esiin muiston, joka on sinulle psyykkisesti rankka.
Ehkä silloin kuvaaja ja sinä olette kokeneet jotain samaa.
Jotta sinusta tulisi aivan valtavan hyvä valokuvaaja, sinun pitää kehittyä ja omata nuo alakuvan osa-alueet.
 MIKÄ KAMERA SOPII SINULLE? Ensin sinun on mietittävä, mitä tulet jatkossa valokuvaamaan. Jos kuvaat vain muistoja, esimerkiksi lomamatkoja, sinun kannattaa hankkia täysin automaattinen kamera, lue iPuhelin. Jos taas haluat lisätä kuvaan visuaalisuutta, sinun kannattaa hankkia kamera, jota voit säätää myös itse. Ammattilainen kuvaa kustannuksista piittaamatta laitteilla, jotka sopivat tarvittavaan työhön parhaiten. Vertaa asiaa esimerkiksi ammattilaiskirvesmiehen vasaraan, joka on kallis työkalu, tasapainoitettu ja kestävä.Ammattilainen ei varmaankaan suostuisi vasaroimaan halpahallin tusinavasaralla! Kamera oli perusmuodossaan satoja vuosia sitten laatikko, jossa pieni reikä yhdellä sivulla. Silloin kennon virkaa toimitti taiteilija, joka piirsi kuvan paperille. Voit hankkia digitaalisen tai hifistellä ja hakea filmiä käyttävän kameran. Filmikameroita ei juuri uutena ole enää myytävinä. Käytettynä sitäkin enemmän. Ammattitason filmikameran ja objektiivejä monta saat muutamalla satasella. Riippuen siitä, miten käytät digitaalikameraa, se tulee aikaa myöten paljon kalliimmaksi kuin filmikamera, koska tulet väistämättä hankkimaan paljon roinaa eli tietokoneen, tulostimen, ohjelmistoja ja päivität varustustasi kun jotain uutta tulee markkinoille. Mustetulostus on edelleen pelottavan kallista puuhaa. Filmikamera on väistynyt tekniikkaa, vaikka tuleehan äänilevykin hitaasti takaisin. Analogiassaon viehätyksensä. Jos harrastat tosissasi valokuvausta, sinun kannattaa aloittaa kuvaaminen filmikameralla, jota voi säätää katsomatta näyttöä käsin analogisesti.Täysin käsisäätöisellä ja mekaanisella filmikameralla oppii paremmin valokuvaamaan, jos tarkoitus on viedä harrastus pitemmälle. Ajattele tässä yhteydessä vertausta analogisesta ja digitaalisesta rannekellosta. Analogisesta kellosta näet yhdellä silmäyksellä miten paljon aikaa on tästä tuohon hetkeen. Mutta digitaalikellon numeronäytöllä sinun on tehtävä laskutoimitus. Tai ajattele radiota, nupista on helpompi kääntää lisää volyymia, kuin plus ja miinus digipainikkista Analogisen kameran himmennin ja suljinsäädöt ovat mekaanisia ja ne naksahtelevat uusiin asetuksiin loogisesti ja merkittävästi nopeammin kuin digin valikkosulkeiset. Filmikameran kaveriksi voit ostaa negaskannerin, jotta saat kuvasi tietokoneelle. Peruspokkari.  Tuosta 25 euroa ja oikein komea punainen kamera. Siinä on 18 megan kenno, se kuvaa SD kortille, siinä on digizoom, siinä on 2,7 ruuman näyttö, kuvanvakaaja, salama ja kasvontunnistus. Sisällä ainakin yksi pieni tietokone. Menuista löytyy varmaan vaikka ja mitä lisää. Silmälasit, joissa on pari tikkua muovia ja pari puristelinssiä maksavat 250 euroa. Ota siitä selvää. Tuolla saa luultavasti ihan yhtä huonoja/hyviä kuvia kuin puhelimellakin. Jos ajatellaan, että suurin osa kuvista julkaistaan somessa kokoon ehkä 800 pikseliä pisin sivu, niin tuolla punaisella härpäkkeellä saa Faceen näytille kuvia, joita ei äitisi erota 2500 euron kameralla otetuista. Kehittyneempi digipokkari  Tuosta pukin pakettiin noin 250 euron eli 10 kertaa kalliimpi pokkari ( pocket = tasku) Nyt saat rahalla 8 kertaisen optisen zoomin jostain 28 millin laajakulmasta aina 224 teleen. 20 megan kennosta saa repäictyä A3 kuvan. Laitteessa on videokuvaamismahis. 720px koossa kuvaa tuo. Tuollaisessa on jokasenkin kaikkea, vain sampanjavispilä puuttuu. Kuvien laatu on parempi kuin 25 euron kamerassa mutta eroa ei välttämättä huomaa, ellei ole pro. Tekee kaiken kätevämmin kuin puhelin. Bridge-kamera eli silta digijärkkärin ja pokkareiden välillä.  Tuollaisella kameralla tekee jokseenkin kaiken minkä järjestelmälläkin. Näissä on kiinteä zoom objektiivi, joten kenno ei likastu - kuten tapahtuu objektiiveja vaihdettaessa. Näiden kameroiden zoom alue saattaa olla aivan valtava, laajiksesta metrin teleen, jolla kuusta saa passikuvan. Se telepää ei ole helposti käsiteltävissä toki, kamera heiluu kuin heinämies jalustallakin. Video on erinomaista, kenno on isompi kuin aiemmissa pokkareissä. Hinnat ovat maltillisia. Näitä saa jo noin 300 eurolla. Kamerassa on salama ja kääntyvät takanäytöt. Hienoja vehkeitä. Digijärjestelmäkamera eli DSLR  Mansikka kakun päällä eli digijärkkäri, johon saa kiinni kaikenlaista lisälaitetta aivan riittävästi. Nämä ovat kameraharrastajien tärkeitä laitteita, koska he voivat keskustella loppumattomiin mikä niistä on paras, tällaiset keskustelijat eivät yleensä a) omista mitään kameraa ja b) eivät ole koskaan ottaneet yhtään kunnon kuvaa. Se oli sarkasmia. Saat digijärkkärin alkaen 350 euroa, jolloin siinä on jonkinlainen pullonpohja zoomobjektiivina. Kuvanlaatu riippuu jokseenkin täysin objektiivin laadusta, osta halpa...se hajoaa nopeasti ja tekee kamalaa jälkeä. Osta kallis ja se kestää koko ikäsi ja tekee nyt ja vastaisuudessa aivan riittävän hyvää jälkeä teknisesti. Loppu on sinusta kiinni. Kun hintaluokka on yli 1500 euroa ei merkillä juuri ole merkitystä. NiCan tai CaNik tai mikä muu hyvänsä toimii hienosti, kyse on eniten ergonomiasta. Mutta muista, paras kuvanlaatu syntyy täyskennoisilla kameroilla, tuossa yllä yksi parhaista Nikon D850. No Canonillakin voi lyödä naapurin kissan hengiltä tarvittaessa :-) Ja tuon luettelon lisäksi kaupat pullistelevat monenlaista vempelettä ja puhelinta, joilla voi ottaa kuvia. On iPhonea ja GoProta. On 360 kameroita ja droneja. 
MIKÄ ON DIGI, MIKÄ ON FILMI? Filmi on "muovia" oleva nauha, jolle on valettu valonherkkä hopeajohdannainen. (liivatepohjalle muuten, sitä saadaan lehmänluista! Oletko ajatellu Creutzer-Jacobin tautia nuolaistessasi filkkaa...) Kun valo osuu filmille sulkimen auetessa, filmin valonherkät hopeat reagoivat valoon. Kun filmi kehitetään, nuo valoon reagoineet alueet tulevat näkyviin. Ne pitää kiinnittää kiinnitekemikaalilla, jotta tuote kestää valoa. Syntyvää valokuvan esiastetta kutsutaan negatiiviksi.Negatiivilla kuva muodostuu rakeista, jotka on saatu näkyviin kemiallisilla aineilla. Negatiivista voidaan valmistaa määrätön määrä positiivikuvia käyttämällä suurennuskonetta. Puuha on hauskaa ja opettavaista. Ilman hitaasti kehitteessä esiin nousevan kuvan magian kokemista, et tiedä valokuvaamisesta paljoakaan. Digitaalikuva on tietokoneen ymmärtämässä muodossa esitetty tiedosto, joka koostuu nollista ja ykkösistä ( binäärilukusarjahommia siis, ykkösiä ja nollia) . Kamera muuttaa valoherkällä kennollaan kuvaamasi kohteen kuva-alkioiksi eli pikseleiksi, jotka ovat tasasivuisia pieniä neliöitä. Jokainen pikseli sisältää samaa sävyä laidasta laitaan. Yhden pikselin sisällä ei tapahdu värin tai tummuuden suhteen muutoksia. Kuvassa tapahtuvat tummuuden muutokset ja sävymaailma koostuu erillaisista pikseleistä, digitaalinen kuva on siis suunnaton mosaiikki, jonka yksittäiset pikselit ja niiden yhdistelmät luovat illuusion kuvasta. Jokaisen neliön (pikseli) väri ja tummuus voidaan esittää nollista ja ykkösistä koostuvalla numerosarjalla. Vaikka randomisti... 001101001110101000111101010010010101001110010100101010010100010101001010 Edellinen sarja voisi tarkoittaa jossain kuvassa, jonkun kuvan osan määrettä, vaikka kulmakarvan muotoa ja väriä.. Digitaalisuus on numeroihin perustuva tapa kertoa mitä kuvassa on. Kuva siis muuttuu matemaattiseksi käsitejonoksi, jota tietokone ymmärtää ja laskee käyttäjän ohjeen mukaan aina uuteen muotoon. Yksi digikuvasi sisältää informaatiota yhtä paljon kuin kunnon romaani, vaikkapa Tuntematon Sotilas. Kuvassa CCD kenno, CMOS ei juurikaan tuosta ulkonäöllisesti eroa.  Kaikista kuvan pikseleistä, eli niiden arvoista koostuva suuri numerosarja voidaan katsoa kuvana tietokoneen tai kameran näytöllä. Tätä numerosarjaa voidaan käsitellä tietokoneessa kuvankäsittelyohjelmalla, joka muuttaa haluamallasi tavalla pikseleiden arvoja. Tietokone tai WIN PC toimii siis kuten suuri laskukone.   MITEN KAMERA LAUKAISTAAN? Se miten tukevasti osaat pidellä kameraa laukaistessasi, ratkaisee miten terävä kuvasta tulee. (ja tässä terävyydellä tarkoitan kuvan tärähtämättömyyttä) Jos kamera heilahtaa juuri kun laukaiset, on kuva tuhruinen ja epäselvä eli tärähtänyt. Ota kamerasta kiinni oikealla kädellä ja laita kameran vasen alakulma vasemman kämmenen pohjaan kiinni. Katso kameran etsimestä ( ei siis koskaan kameran takana olevasta näytöstä) ja sommittele kuva pitäen kumpikin silmä auki. Laita oikean käden etusormen ensimmäinen nivel laukaisinpainikkeelle ja puserra kumpaakin kättä yhteen, jolloin kamera laukeaa kuin itsestään. Totuttele aina samaan asentoon. Vedä henkeä ja puhalla hitaasti ilmaa ulos laukaisuhetkellä. Älä purista kyynärpäitä vartaloon, anna niiden olla vapaasti iskunvaimentimia. Jos kuvasi tärähtävät helposti, voit hankkia yksijalkaisen (monopod) jalustan, jota on helpompi kuljettaa mukana, kuin perinteistä kolmijalkaa. Kamerasi voit tukea puihin tai autoosi jaalle voit laittaa jotain pehmeää, vaikkapa nahkahansikkaasi. Voit kiinnittää kameran pohjakierteeseen narun, jonka vedät jalkasi alta. Kiristä narua, jolloin tärähdys vähenee. Toisaalta,---- jos haluat kuvaasi pehmeän utuisen tunteen, voit heilauttaa kameraasi valotuksen aikana.  Yllä vuodelta 1999! Mutta kuvausasento on sama edelleen 2018 vaikka ukkeli on hieman vanhentunut. Oikean käden etusormen nivel puristaa laukaisinta. Itseasiassa kädet puristuvat kohti kameran keskipistettä, kamera laukeaa kuin itsestään. Mitään liikahdusta käsissä tai sormissa ei näy. Kun kumpikin silmä on auki, näet seuraavanlaisen tilan (simuloitu kuva alla) Kuva-alan vasen laita on pehmeä ja tumma. Itse etsinkuva näkyy terävänä suorakaiteena oikeassa laidassa. Silmäsi eivät rasitu, kun kumpikin on auki ja näet koko ajan mitä edessäsi tapahtuu.  
 |
MIKÄ ON ZOOM?
Zoom on kameran edessä oleva linssi tai oikeastaan ryhmä linssejä eli objektiivi, jonka polttoväliä voi säätää. Polttoväli määrittää sen miten objektiivi "näkee" edessäsi olevat asiat.
Zoomia sanotaan myös liukuobjektiiviksi! Zoom EI OLE vain teleobjektiivi, vaan samassa objektiivissä on useita polttovälejä, vaikkapa 28mm - 100mm. Laajakulmasta pieneen teleen.
Zoomilla voit kuvata siten, että kauempana olevat asiat tulevat lähelle, mutta samalla zoomilla voit valita asennon, jossa kuvaan mahtuu paljon enemmän ja laajemmin. Samalla kuvan visuaalinen ilme muuttuu. Voidaan sanoa, että kohde teleasennossa kutistuu pituussuunnassa kasaan ja laajakulma-asennossa aukeaa ja vääristyy, HUOM! tuo riippuu siitä miten kaukana kohteesta kuvaat! Siis missä kuvaaja seisoo.
Voit myös ostaa objektiivin, jossa on vain tuo laajakulmaominaisuus tai vain teleominaisuus. Puhutaan kiinteäpolttovälisestä objektiiveista eli "prime" linsseistä. Esimerkiksi 35mm tai 135 mm tai 300mm aukko 2,8 - huh kallista.
Sellaisella objektiivilla voi kuvata hämärämmässä kuin zoomilla, jonka valovoima on usein alhaisempi kuin kiinteäpolttovälisen objektiivin.
Sanat valokuvan keinoin.
Tele on zoomissasi siis asento, jolla kaukaiset kohteet tulevat lähemmäs. Voit ostaa pelkän teleobjektiivin, joka toimii kuin kiikarit ja jonka polttoväli on esimerkiksi 200 mm. Sellainen objektiivi vastaa noin neljä kertaa suurentavaa kiikaria. (200 jaettuna 50:llä, joka on ns. normaaliobjektiivi)
Digitaalikamerassa objektiivien polttovälin suuruutta ei ilmaista samoin numeroin kuin tutummassa kinokamerassa. Kun kerrot kinokameran objektiivin polttovälin 1,5:llä
( kerroin vaihtelee hieman kamerasta riippuen) niin saat sen polttovälin, jota objektiivisi on digissäsi. Siten 50 millinen normaaliobjektiivi muuttuu pikkukennoisessa APS - C tai mikro four thirds digissä 75 milliseksi pieneksi teleobjektiiviksi. Digipokkariin on vaikeampi rakentaa laajakulma kuin tele. Mutta on toki ns. täyskennoisia kameroita, joiden arvot vastaavat kinokameraa ja tuota ns kroppikerrointa ei käytetä..
Harrastelija on edelleen sitä mieltä, että on olemassa ns tele-efekti. No tavallaan on, mutta kuitenkaan ei. Katsopa tätä kuvaa alla, mitä mieltä olet?
MIKÄ ON SALAMA, ENTÄ JALUSTA?
Salama on kamerassa kiinteästi tai lisälaitteena oleva "lamppu", josta tulee lyhyt valonvälähdys kameran sulkimen auetessa.
Suora ---kamerastasi kohteeseen menevä salama ---tappaa kuvastasi syvyysvaikutelman. Jos sinun on aivan pakko kuvata suoralla salamalla, teippaa sen päälle edes valkoista wc paperia. Toisaalta voit päästää vallitsevaa valoa kuvaasi mukaan, vaikka kuvaatkin suoralla salamalla. Laita valotusajaksi n. 1/15 osasekuntia tai hitaampi, kun käytät M eli manuaalivalotusmuotoa.
Jos sinulla on erillinen, kameran varustekenkään kiinnitettävä salama, käännä sen valopää osoittamaan kohti kattoa. Valo heijastuu vaaleasta pinnasta ja antaa kohteeseen todentuntuisen hajavalon.
Jalusta on kolmijalkainen teline, jonka varassa kamera voi olla tukevasti ja heilahtamatta sulkimen ollessa auki.
On kolmijalkoja eli tripodeja, yksijalkoja eli monopodeja ja pöytäjalustoja. Osta kallein jalusta, johon rahasi antavat myöten. Halpa jalusta ei juurikaan poista tärinää vaan pahentaa sitä ja hajoaa nopeasti.
Edes OIS eli Optical Image Stabilizer eli kuvanvakain ei pystyisi tekemään tarkkaa kuvaa käsivaralta sekunnin ajalla kuvatessa.
Jalustan avulla voit jättää kameran auki tuntikausiksi --- yhtä pitkällä valotusajalla.
Jalustaan kannattaa silloin ripustaa painoja, vaikkapa muovikassillinen hiekkaa.
MUISTA!
Parhaat lisälaitteet ovat yleensä hyvin halpoja, kun teet ne itse. Näin myös loistavan jalustan saa kasattua vaikkapa HongGongin lasermittareiden tms. jalustoista ja muutamasta ruuvista ja levynpalasta jne.
Salaman käyttö on hankalampaa kuin jatkuvasti valoa antavien lamppujen. Niinpä markkinoilla on valtava määrä erillaisia LED ja halogen valoja. LED voittaa tuon kilpailun. Se kuluttaa vähemmän sähköä ja palaa viileämpänä. Mainiot valot voit tehdä itse työmaaledeistä, niiden Kelvin eli valonvärin mittayksikkö on 5000 kieppeillä, siis päivänvaloa lähellä. Kelvinit lähtevät käytännössä 3600:stä joka on hehkuvan raudan värilämpötila ja ulottuvat kauas yli 10 000, jolla alueella hanki hehkuu sinisenä auringon tullessa pilviverhon takaa.
On myös mainioita LEd työmaavaloja, joissa oma akku. Voit valaista vaikka metsässä. On helppoa tehdä itse (hm..nykyihmiselle ehkä ei, mutta ohjeita löytyy Youtubesta, käytä hakusanaa DIY ja vaikka led studio lighting) erillaisia valon hajoittimia ja rajoittimia.
Salaman tai LED valon voi heijastaa kohteeseen stryrox levyn kautta. Voit myös asettaa stryroxlevyn varjon puolelle tasoittamaan valoa, ettei kuvattavan poski mene ihan mustaksi.
MIKÄ ON HIMMENNIN, ENTÄ SULJIN?
HUOM! katso tästä aiheesta video koulun lopussa.
Himmennin on aukko, jolla säädellään kameraan sisään tulevan valon määrää.
Himmennin on kameran objektiivin sisällä oleva monilehtinen laite, jonka keskellä olevaa reikää voidaan säätää suuremmaksi tai pienemmäksi.
Himmeninta kuvaa arkielämässä vesihana. Kun käännät hanan auki, siitä tulee enemmän vettä. ( ja kun käännät hanaa pienemmälle, vedentulo hidastuu ;-) Kuvittele veden tilalle valo.
Tässä himmentimen vaikutus terävyysalueeseen.
Suljin on toinen keino säätää kameraan tulevan valon määrää.
Sulkimen avaamisella ja sulkemisella eli kameran laukaisemisella ilmoitetaan kameralle hetki, jolloin filmin tai digikennon halutaan saavan valoa.
Kun kameran laukaisinta painetaan, aukeaa suljin hetkeksi, tuon hetken aikana kuvaamasi asia valottuu auenneen himmentimen ja auenneen sulkimen kautta kennolle tai filmille.
Tässä yksi tapa ajatella suljinta:
MIKÄ ON PPI TAI DPI?
PPI tulee sanoista -points per inch- eli pistettä/pikseliä tuumaa kohti. Tapaat tuon lyhenteen kaikkialla, missä olet tekemisissä digitaalikameran ja resoluutiokäsitteen kanssa.
Resoluution voisi määritellä sanalla kuvan tarkkuus, mutta sekään ei
ole hyvä käännös englannin kielestä. Resoluutiokäsite on laaja ja voisi poikia kokonaisen kirjasen tiukkaa asiaa. Huomaa että käsitetä DPI käytetään painamisen ja tulostuksen yhteydessä ja PPI käsitettä näyttöjen ja kuvankoon määritelmissä. Ajattele asiaa aluksi seuraavasti ( yksinkertaistaen paljon): PPI ilmaisee kuinka monta kuva-alkiota on tuuman alueella. Jos niitä on vähän, ei kuvasta tule kovin tarkkaa, mutta kun samalla tuuman alueella onkin kuva-alkioita paljon, on kuva tarkempi.
Esimerkki: Lattialla on maalarinteipillä rajattu neliömetrin alue. Jos siihen kaadetaan desilitra jauhoja ja levitetään jauhot tasan koko alueelle, ei jauhoja ole kovin paljoa, joka kohdassa = esimerkiksi 72 ppi. Mutta kun samalle neliölle levitetään säkillinen jauhoja, on tiheys paljon suurempi levitettynä tasan = esimerkiksi 300 dpi.
Resoluutiokäsite tekee digikuvaamiseen omat hankaluutensa. Aivan perusvalokuvauksen yhteydessä, tulostettaessa kuvat valmistamossa, ei resoluutiosta tarvitse juurikaan välittää. Mutta kun itse teet kuvia tietokoneella, sinun on tiedettävä resoluutiosta enemmän. Megapikseli on sen määrän kuva-alkioita eli pikseleitä perusyksikkö, jonka kamerasi tuottaa.
Kamerasi kennolla on reseptoreja, valoherkkiä pisteitä, ne tuottavat kameran tietokoneessa binäärilukusarjan, jonkaesim. tietokoneesi tulkitsee kuvaksi.
Jos kamerasi tuottaman kuvan pitkälle sivulle alkioita mahtuu 3000 kpl ja saman kuvan lyhyelle sivulle 2000 kpl.- niin kameraasi kutsutaan 6 miljoonan eli
6 megapikselin kameraksi. Pinta-alalaskua siis. Tulostaessasi kuvan, sinun tulee tietää, millä resoluutiolla tulostimesi tuottaa parasta kuvalaatua ja sinun pitää säätää kuvan mitat tätä ajatellen. Lukaise manuaali, se kannattaa aina.
Simuloidussa alakuvassa kaksi leikkausta kuvasta jonka reso on 200 ppi.
Ensin suurennos 200 ppistä ja sitten 72 ppi:stä. 72 on tyypillinen internetresoluutio kuville ja 200 esim musteruiskutulostimille.
Muista seuraava: Kuvan yksi pikseli vastaa näytön yhtä pikseliä. Vaikka kuvassasi olisi aivan valtavasti tavaraa eli dataa eli pikseleistä, silti yksi näytön pikseli on yksi kuvan pikseli. Jos teet vaikka esimerkiksi 1200 pikselin kokoisia kuvia webiin johonkin tarkoitukseen, ei sinun kannata tehdä niistä 12000 pikselin kokoisia. Menee hitaammaksi ja tulee ongelmia kun koneet extrapoloilee eli pienentää kuvaa näytölle. Sopiva on paras näissä geimeissä.
Extrapolaatio on kuvan pienentäminen ja intrapolaatio kuvan suurentamista --- heitetään pois kamaa tai keksitään sitä lisää.
-
MIKÄ ON AUKKOSARJA?
Aukkosarja on kaikki. Jotta voisit luoda valokuvia ilman tuskaa, sinun on sisätettävä aukkojen, aikojen ja ISO:jen yhteismusiikki. Nykydigeissä on lisäksi hankala juttu, et voi juurikaan säätää aukkoja ja aikaa katsomatta numeraalisesti näyttöikkunoista arvoja. Vanhoissa analogisissa kameroissa ei tarvinnut "luntata", kaikki naksahti paikoilleen sormituntumalla.
Himmenninaukkojen ja suljinaikojen yhdistelmillä saadaan aikaan kuvallisia elämyksiä. Mittaat ensin ns. "oikean valotuksen", joka merkitsee sitä, että kuvasi ei ole liian vaalea tai liian tumma. Alakuvassa puhutaan journalistisesta ilmaisusta, mutta älä anna sen häiritä. Sama juttu kaikissa valokuvauksen alalajeissa.
Kun aukkonumero on suuri (esim. 16 - 32), on himmenninaukko
pieni kooltaan ja syvyysterävyys kuvassa on suuri. Suuri syväterävyys kuvassa näyttää henkilön ja taustan tasa-arvoisena. Digipokkarilla pääsee tällaiseen kuvaan itsestään, koska syvyysterävyys on kennon koosta johtuen suuri.
Kun aukkonumero on pieni (esim. 1,4 - 2,8), on himmenninaukko suuri kooltaan ja syvyysterävyys kapea / pieni. Lyhyt syvyysterävyys sumentaa taustaa.
Syvyysterävyys tarkoittaa aluetta, joka on tarkka tarkennuskohdan kummallakin puolella.
Syvyysterävyys EI lopu kuin seinään, vaan muuttuu tasaisesti.Suljinaika määrittää vaikkapa sen, miten liike pysähtyy.
Jos suljinaika on suuri luku, (esim. 1/1000, joka tarkoittaa yhtä
tuhannesosasekuntia), pysähtyy liike paremmin, kuin jos suljinaika on pieni luku, esim. 1/30s.Tämä koskee myös kameran tärähtämistä, mitä pitempi suljinaika, sitä varmemmin kamera tärähtää laukaistaessa.
Yllä suljin- ja himmenninarvoja yhdistelemällä valokuvaaja kertoo tarinan tietynlaisena ja haluamanaan.
Voit käyttää näitä arvoja helposti, jos kamerassasi on niin sanotut manuaali-, eli käsisäädöt.
Monissa digitaalikameroissa nuo säädöt ovat valikoiden takana ja siksi ikäviä käyttää nopeasti. Osassa halpa kameroita on vain kaksi himmenninaukkoa, nekin hyvin pieniä. Näin taataan suuri syvyysterävyys, mutta viedään mahdollisuus kuvalliseen kerrontaan.
.
Ja vielä kerran sama.
Yllä olevassa aukkosarjassa ovat himmenninaukot vaakaviivan päällä ja suljinajat sen alla.
Tämä aukkosarja perustuu siihen, että kuvitteellisessa tilanteessa on mitattu valo esimerkiksi tuo 5,6 ja 1/60 osasekuntia. Tuolla valotuksella nega tai dia tai kenno saa oikean määrän valoa.
Kaikki kuvassa olevan aukkosarjan aukko- ja aikayhdistelmät tuottavat saman oikean valotuksen, mutta kaikissa kuvissa on hieman eri kuvallinen vaikutelma.
Ammattikuvaaja liikkuu aukkosarjan kummassakin päässä kertoessaan tarinaa, jossa kuvan sisällä olevat asiat on näytettävä erillaisina. Juoksijan pysäytykseen kuvassa tarvitaan nopeaa suljinaikaa, silloin kerrot nimenomaan tuosta juoksijasta henkilönä..
Kun menet aukkosarjan toiseen päähän, tulee juoksijasta utuinen kuva, silloin kerrot juoksemisesta yleensä.
Himmentimen luova käyttö antaa mahdollisuuden kertoa kuvan tarkkuuden määrän kautta asioita.
Ja vielä kerran, nyt kujon suunnasta katsottuna
PPI tulee sanoista -points per inch- eli pistettä/pikseliä tuumaa kohti. Tapaat tuon lyhenteen kaikkialla, missä olet tekemisissä digitaalikameran ja resoluutiokäsitteen kanssa.
Resoluution voisi määritellä sanalla kuvan tarkkuus, mutta sekään ei
ole hyvä käännös englannin kielestä. Resoluutiokäsite on laaja ja voisi poikia kokonaisen kirjasen tiukkaa asiaa. Huomaa että käsitetä DPI käytetään painamisen ja tulostuksen yhteydessä ja PPI käsitettä näyttöjen ja kuvankoon määritelmissä. Ajattele asiaa aluksi seuraavasti ( yksinkertaistaen paljon): PPI ilmaisee kuinka monta kuva-alkiota on tuuman alueella. Jos niitä on vähän, ei kuvasta tule kovin tarkkaa, mutta kun samalla tuuman alueella onkin kuva-alkioita paljon, on kuva tarkempi.
Esimerkki: Lattialla on maalarinteipillä rajattu neliömetrin alue. Jos siihen kaadetaan desilitra jauhoja ja levitetään jauhot tasan koko alueelle, ei jauhoja ole kovin paljoa, joka kohdassa = esimerkiksi 72 ppi. Mutta kun samalle neliölle levitetään säkillinen jauhoja, on tiheys paljon suurempi levitettynä tasan = esimerkiksi 300 dpi.
Resoluutiokäsite tekee digikuvaamiseen omat hankaluutensa. Aivan perusvalokuvauksen yhteydessä, tulostettaessa kuvat valmistamossa, ei resoluutiosta tarvitse juurikaan välittää. Mutta kun itse teet kuvia tietokoneella, sinun on tiedettävä resoluutiosta enemmän. Megapikseli on sen määrän kuva-alkioita eli pikseleitä perusyksikkö, jonka kamerasi tuottaa.
Kamerasi kennolla on reseptoreja, valoherkkiä pisteitä, ne tuottavat kameran tietokoneessa binäärilukusarjan, jonkaesim. tietokoneesi tulkitsee kuvaksi.
Jos kamerasi tuottaman kuvan pitkälle sivulle alkioita mahtuu 3000 kpl ja saman kuvan lyhyelle sivulle 2000 kpl.- niin kameraasi kutsutaan 6 miljoonan eli
6 megapikselin kameraksi. Pinta-alalaskua siis. Tulostaessasi kuvan, sinun tulee tietää, millä resoluutiolla tulostimesi tuottaa parasta kuvalaatua ja sinun pitää säätää kuvan mitat tätä ajatellen. Lukaise manuaali, se kannattaa aina.
Simuloidussa alakuvassa kaksi leikkausta kuvasta jonka reso on 200 ppi.
Ensin suurennos 200 ppistä ja sitten 72 ppi:stä. 72 on tyypillinen internetresoluutio kuville ja 200 esim musteruiskutulostimille.
Muista seuraava: Kuvan yksi pikseli vastaa näytön yhtä pikseliä. Vaikka kuvassasi olisi aivan valtavasti tavaraa eli dataa eli pikseleistä, silti yksi näytön pikseli on yksi kuvan pikseli. Jos teet vaikka esimerkiksi 1200 pikselin kokoisia kuvia webiin johonkin tarkoitukseen, ei sinun kannata tehdä niistä 12000 pikselin kokoisia. Menee hitaammaksi ja tulee ongelmia kun koneet extrapoloilee eli pienentää kuvaa näytölle. Sopiva on paras näissä geimeissä.
Extrapolaatio on kuvan pienentäminen ja intrapolaatio kuvan suurentamista --- heitetään pois kamaa tai keksitään sitä lisää.
-
MIKÄ ON AUKKOSARJA?
Aukkosarja on kaikki. Jotta voisit luoda valokuvia ilman tuskaa, sinun on sisätettävä aukkojen, aikojen ja ISO:jen yhteismusiikki. Nykydigeissä on lisäksi hankala juttu, et voi juurikaan säätää aukkoja ja aikaa katsomatta numeraalisesti näyttöikkunoista arvoja. Vanhoissa analogisissa kameroissa ei tarvinnut "luntata", kaikki naksahti paikoilleen sormituntumalla.
Himmenninaukkojen ja suljinaikojen yhdistelmillä saadaan aikaan kuvallisia elämyksiä. Mittaat ensin ns. "oikean valotuksen", joka merkitsee sitä, että kuvasi ei ole liian vaalea tai liian tumma. Alakuvassa puhutaan journalistisesta ilmaisusta, mutta älä anna sen häiritä. Sama juttu kaikissa valokuvauksen alalajeissa.
Kun aukkonumero on suuri (esim. 16 - 32), on himmenninaukko
pieni kooltaan ja syvyysterävyys kuvassa on suuri. Suuri syväterävyys kuvassa näyttää henkilön ja taustan tasa-arvoisena. Digipokkarilla pääsee tällaiseen kuvaan itsestään, koska syvyysterävyys on kennon koosta johtuen suuri.
Kun aukkonumero on pieni (esim. 1,4 - 2,8), on himmenninaukko suuri kooltaan ja syvyysterävyys kapea / pieni. Lyhyt syvyysterävyys sumentaa taustaa.
Syvyysterävyys tarkoittaa aluetta, joka on tarkka tarkennuskohdan kummallakin puolella.
Syvyysterävyys EI lopu kuin seinään, vaan muuttuu tasaisesti.Suljinaika määrittää vaikkapa sen, miten liike pysähtyy.
Jos suljinaika on suuri luku, (esim. 1/1000, joka tarkoittaa yhtä
tuhannesosasekuntia), pysähtyy liike paremmin, kuin jos suljinaika on pieni luku, esim. 1/30s.Tämä koskee myös kameran tärähtämistä, mitä pitempi suljinaika, sitä varmemmin kamera tärähtää laukaistaessa.
Yllä suljin- ja himmenninarvoja yhdistelemällä valokuvaaja kertoo tarinan tietynlaisena ja haluamanaan.
Voit käyttää näitä arvoja helposti, jos kamerassasi on niin sanotut manuaali-, eli käsisäädöt.
Monissa digitaalikameroissa nuo säädöt ovat valikoiden takana ja siksi ikäviä käyttää nopeasti. Osassa halpa kameroita on vain kaksi himmenninaukkoa, nekin hyvin pieniä. Näin taataan suuri syvyysterävyys, mutta viedään mahdollisuus kuvalliseen kerrontaan.
.
Ja vielä kerran sama.
Yllä olevassa aukkosarjassa ovat himmenninaukot vaakaviivan päällä ja suljinajat sen alla.
Tämä aukkosarja perustuu siihen, että kuvitteellisessa tilanteessa on mitattu valo esimerkiksi tuo 5,6 ja 1/60 osasekuntia. Tuolla valotuksella nega tai dia tai kenno saa oikean määrän valoa.
Kaikki kuvassa olevan aukkosarjan aukko- ja aikayhdistelmät tuottavat saman oikean valotuksen, mutta kaikissa kuvissa on hieman eri kuvallinen vaikutelma.
Ammattikuvaaja liikkuu aukkosarjan kummassakin päässä kertoessaan tarinaa, jossa kuvan sisällä olevat asiat on näytettävä erillaisina. Juoksijan pysäytykseen kuvassa tarvitaan nopeaa suljinaikaa, silloin kerrot nimenomaan tuosta juoksijasta henkilönä..
Kun menet aukkosarjan toiseen päähän, tulee juoksijasta utuinen kuva, silloin kerrot juoksemisesta yleensä.
Himmentimen luova käyttö antaa mahdollisuuden kertoa kuvan tarkkuuden määrän kautta asioita.
Ja vielä kerran, nyt kujon suunnasta katsottuna
MITEN VALOKUVA SOMMITELLAAN?
Jos kuvaat mitensattuu, kuten suuret taiteilijat, ei kuvia jaksa katsoa naapurin Erkkikään.
Kuvapintaan on hyvä saada ikiaikaisen mallin mukaista järjestystä, jotta katsojat kestävät katsella. Kuvapinnalle voidaan sommitella asioita, vanhanaikaisen sana ja käytän itse opetuksessa massoittelu - sanaa. On siis tyhjää ja sinne tungetaan juttuja, joilla visuaalinen massa. On mustaa ja isoa ja punaista pientä jne.
Kuvaamisessa kannattaa keskittyä oleelliseen, ainakin aluksi. Kun olet taitavampi ja sinusta tulee kuuluisa ja pääset apurahamyllyyn, voit unohtaa perusperiaatteet, kuten sen- että tärkein asia katsojan kannalta kannattaa näyttää oleellisena, siis isona.
Muista että kuvaat katsojille, et itsellesi.
Tässä esitetyt toimintamallit löytyvät länsimaisesta taiteesta, katso kuuluisien taiteilijoiden töitä.Niin pitää tehdä jokatapauksessa, jos aiot kehittyä. Idässä lukujärjestys on usein toinen, jolloin katsekin kulkee oikealta vasemmalle ja alhaalta ylös.
japanissa pystykuva ruletti, meillä taas vaakakuva.
MIKÄ SE VALKOTASAPAINO ON?
Jokainen valonlähde tuottaa tietynväristä valoa. Jokainen esine heijastaa valoa sen mukaan, mikä väripigmentti tai aine sen pinnassa on. Joskus esine voi olla itse valonlähde, kuten hehkulamppu tai kynttilä. ( hehkuva rauta 3200-3600 Kelvinasteessa )
Ranskalaiset ilmaisevat asian sananlaskulla seuraavasti: "A la nuit tout les chats sont noirs." Yöllä kaikki kissat ovat mustia. ( kirjoitusvirheistä vastaa jo edesmennyt ranskanopettajani ;-) Yöllä ei näy värejä, koska esineisiin ei kohdistu valoa.
Takkatulesta tulee punertava valo ja hanki heijastaa varjoissa sinertävää
valoa. Kameralle pitää kertoa tuon valon väri, etteivät kaikki kuvat olisi esimerkiksi sinisiä. Joudut siis miettimään millaisena näytät kuvasi muille. Miten paljon annat vihjeitä siitä mitä itse näit.
Kamera voi mitata valonvärin automaattisesti. Valonväriin liittyvät asetukset ovat white balance, eli WB kohdassa valikkoa. Kun kameralle on kerrottu minkä väristä valoa kuvattavassa kohteessa on, kamera koettaa tehdä kuvasta sellaisen, jossa vaikkapa iho näyttää niin sanotusti oikean väriseltä, eli neutraalilta.
Mutta!
Toisaalta ehkä haluat, että kynttilänvalossa kuvattu henkilö näyttää lämpimän väriseltä. Silloin sinun ei kannata mitata valkotasapainoa, vaan kuvata tavallaan väärin, jotta kamerasi ei neutraloisi valonväriä. Laitat auringon symbolin valikossa aktiiviseksi ja kaikki värinmuutokset toteutuvat kuvissasi.
Itse ajattelen niin, että kuvassa saa näkyä se värimaailma, jonka katsoja siinä olettaa olevan..
Kamerasi pystyy toistamaan spektrin ( vaikkapa sateenkaari) väreistä vain tietyn osan.
Puhutaan väriavaruuksista. Sellaisia ovat esimerkiksi Adobe 1988 tai sRGB.
RGB eli red, green ja blue on se maailma jossa digikuvaaja työskentelee.
TV:t ja tietokonenäytöt ovat tuolla alueella. Mutta kun valokuvasi painetaan, se pitää ns. erotella ja silloin kuva siirtyy CMYK maailmaan eli Cyan, Magenta, Yellow ja Musta eli KeyKuvat alla on otettu kameran päivänvaloasetuksella paitsi alin, jonka wb on mitattu
valkoisesta paperista ennen kuvan ottamista.
MIKÄ ON ISO TAI ASA?
ISO ( international standard organisation) ja ASA (american standard organisation)
ovat herkkyyden määritelmiä. ISO kirjainyhdistelmää käytetään nykyisin.
Joitain vuosia sitten käytössä oli kolmaskin tapa esittää filmin herkkyys.
Din asteet etenivät geometrisessa sarjassa eli 400 ISO filmiä vastasi 27 DIN filmi.
Mutta dinit ja ASA:t voidaan unohtaa.
ISO kertoo numeroina sen miten herkkyys on asetettu kennollasi tai miten herkkää filmiä käytät. Mitä suurempi luku, sen herkempää filmi tai kennon asetukset ovat.
Mitä suurempi luku, sen hämärämmässä voit kuvata käsivaralta. Filmissä herkkyys saatiin aikaan suurentamalla raekokoa ja digikameroissa kennoa buusteroidaan eli tehdään sähköisesti lisää valonherkkyyttä.
Mitä suurempi luku, sitä enemmän kennon kohina tai filmin rae suurenevat. Tässä on samalla tärkeä mitta sille millaisen kameran hankit. Jos tarvitset hyvää jälkeä 1600 - 12800 alueella, joudut ostamaan varsin kalliin järjestelmärungon.
Kamerasi säädöissä lukee esimerkiksi seuraava lukusarja:50, 100, 200, 400, 800, 1600, 3200, 6400, 12800 ja ehkä H1 ja H2 tms.Hyppäys luvusta toiseen kohti suurempia arvoja lisää herkkyyttä yhden kuvausaukon.
Jos siis kamerasi kertoo sinulle, että nyt kuva menee ali eli pimeäksi aukolla 2,8 joka on suurin kamerassasi ja ISO 200 niin sinun pitää nostaa herkkyyttä aukon verran eli 400 ISO.
( voit tietenkin myös pidentää valotusaikaa, mutta kameran tärähdys vaanii pitkillä valotusajoilla)
Takavuosina filmin rae oli tehokeino, jolla tuotiin kohteen ominaisuuksia eri tavoin esiin.
Vaikka elokuvat kuvataan yhä useammin videolle, ohjaajat haluavat kuitenkin filmin rakeisuuden mukaan, joten digitaaliseen materiaaliin ajetaan erillaisia raesuotimia.
Jos et halua lisätä kohinaa, mutta haluat kuvata hämärässä, sinun on lisättävä vallitsevaa valoa. Voit käyttää salamalaitetta tai jatkuvia valoja kuten halogeeneja ja ledejä.
MITEN VALO MITATAAN?
Jos haluat antaa kameran päättää kaikesta, valitse täysautomaatti, sen symboli voi olla esim. vihreä AUTO sana. Silloin kamera koettaa päätellä miten paljon valoa kennolle päästetään ja tekee kaikki asetukset automaattisesti.
Jos haluat käyttää enemmän päätäntävaltaa, valitse A tai S. (NIKON)
Kun valitset A:n -valitset itse aukon ja kamera päätää suljinajan automaattisesti. Voit määrittää itse syvyysterävyyden, vaikkapa mahdollisimman kapeaksi. ( A =aperture eli aukko)
Kun valitset S:n -asetat itse suljinajan ja kamera valitsee aukon. (S = shutter ) Tällöin liikkkeen pysäyttäminen tai mahdollisimman pitkä valotusaika ovat tärkeitä.
Jos haluat vaikuttaa valotukseen kokonaan itse, kytke pääälle M eli manual. Katsot miten kameran valotusmittari antaa sinulle ns. oikean valotusarvon. Sitten voit kääntää aukon pienemmälle tai suuremmalle, jolloin kamera valottaa haluamallasi tavalla “väärin” ja korostat joko tummia tai vaaleita alueita.
Olkoon tämä kuva nyt tässä, vaikka kuuluisikin moneen paikkaan.
Muutama käytännöllinen ohje:
1.) Kun kuvaat hangella auringonvalossa, mittaa valo hangesta ja avaa himmennintä (tai suljinta) kaksi aukkoa, esimerkiksi 16:sta 8:an.
2.) Kun kuvaat negatiiville, mittaa valo varjosta. Kun kuvaat dialle, mittaa valoisasta kohdasta, ei kuitenkaan huippuvalosta. Digi maistuu enemmän dialta.
3.) Jos kohteen takana on voimakas valo, muuta kameran mittaustapa pisteeksi ja mittaa valo huolella siitä, minkä haluat toistuvan oikein.4.) Mutta jos haluat kuvata silhuetin, mittaa sieltä voimakkaan valon alueelta.Tässä ( oho, horisontti vinossa! ---vesi valuu merestä Nesteen edustalta Porvooseen) kuvassa tummat sävyt tukossa ja kuva dramaattinen, paljon kuvallisempi kuin edeltäneessä.
5.) Käytä matrix mittausta kun kuvaat nopeita tilanteita automaatilla. Matrix mittaus ( symbolina usein piste jonka ympärillä paksut katkoviivat)huomioi useita valoalueita yhtaikaa ja tekee niistä eräänlaisen keskiarvon .
6.) Salama on oma hankalampi alueensa.
Joissain kameroissa salaman välähdys mitataan filmi- tai kennotasolta ja usein tulos on hyvä. Joskus joudut muuttamaan salaman asetuksia, jos kohde on tumma tai jos heijastat valoa tummasta katosta tai seinästä.
(Tummaa kohdetta kuvatessasi sinun pitää säätää valotusta miinus suuntaan koska kamera yrittää valottaa tumman suurinpiirtein keskiharmaaksi.
Näin tietenkin jos haluat tumman kunnolla tummaksi.)
Toisaalta musta syö valoa kun mustan pinnan kautta heijastetaan.
Kuvasi voivat olla alivalottuneita vaikka kamera olisi sitä mieltä että valotus on oikein.
Pidä takataskussa metri x metri styroxia ja heijasta sen kautta.
7.) Koeta synkronisoida vallitsevaa valoa ja salamanvaloa.
Kun pidennät suljinaikaa sisällä, niin vallitseva valo ehtii mukaan kuvaan, eikä salaman valo tee niin jyrkkiä varjoja. Kokeile omia välineitäsi ja lue manuaalit.
8.) Valon määrä muuttuu etäisyyden neliössä.
Kun lamppu viedään kaksi kertaa kauemmas kohteesta niin tarvitaan neljä kertaa enemmän valoa eli aukkoa on avattava sen verran.
9.) Jos taivaan ja maan kontrasti on ylipääsemätön, valota yksi kuva taivaan ja yksi maan mukaan ja yhdistä fotarissa.
10.) Muista, että valo luo kuvan. Valottaminen ns. väärin on usein tehokkain tapa luoda mielenkiintoinen kuva.
MITEN KUVIA SÄILYTETÄÄN?
Kuvaa säilytetään usein paperille tulostettuna. Useimmiten se makaa tiedostona kovalevyillä, DVD:llä tai erillaisilla flash muisteilla kuten tikuilla ym. Sieltä kuvat häviävät kun mediat korruptoituvat eli menevät tavalla tai toisella rikki.
Kuva siirtyy tulostimessa paperille.
Kuvaa voi katsoa myös tietokoneen tai TV:n näytöllä.
Kuvia tallennetaan kenkälaatikoihin ja kansioihin tai seinälle kehyksiin.
Kuvan voi tulostaa T-paitaan tai vaikkapa kiveen.
Kuvan voi kuljettaa kaulassa roikkuvassa USB tikussa.
( Voit ajaa kuvaan jonkun PS:n texture filtterin ja sitten voit tulostaa kuvan kankaalle, lakata sen venelakalla ja kuivuttua murtaa pinnan. WOW -- näyttää ihan maalaukselta, voit myös lakata puunpalan ja painaa siihen kiinni laserkopion ja kuvan kuivuttua pestä paperin pois...holy cow--kuva puusasta on puussa)!!!
Digitaalinen valokuva tallennetaan erilaisille sähköisille tallennusvälineille, kuten tietokoneen kovalevylle tai Compact Diskille, eli CD:lle tai Digital Video Diskille eli DVD:lle. Kuvan voi myös tallentaa magneto-optiselle levykkeelle tai nauhavarmenteelle. Voit laittaa kuvan verkossa olevalle ilmaispalvelimelle ns pilveen ja säilyttää sen siellä.
Kuva voi olla tarrana lompakossasi tai jättimäisenä mainostulosteena metrien levyisenä tavaratalon seinällä. Kuva voi olla maitopurkissa tai poliisin arkistossa.
Ja...Kuitenkin parhaat kuvat jäävät mieleesi.
Ne ruokkivat mielikuvitustasi jatkossa.
Parasta kuvaa ei tarvitse edes ottaa.
Miksi raahata valtavaa kalustoa matkalle ja kärsiä suorituksen tuskaa loman ajan.
Kunhan katselet rentona ja muistelet myöhemmin.
Kun kuvia tallennetaan ne kannattaa säilyttää jpg muodossa. Jpg on kuitenkin hävittävä tallennusmuoto. Kun avaat ja suljet kuvan ja tallennat samalla jpg:ksi, häviää tietoa.
Pidä siis yksi originaalitiedosto kovalevylläsi TIF muodossa ja työskentele sen kopiolla....
Kannattaa muistaa, että vaikka puhumme digitaalikuvaamisesta toimivat muistit edelleen analogisesti, niin kovalevyt kuin flashmuistitkin. Niissä pienet portit hapettuvat auki kiinni eli nolla ja ykkönen. Jos muisti uppoaa olutuoppiin, se menettää muistinsa.
Voi näppäillä kuvia miettimättä etukäteen kuvaamista ollenkaan, mutta jos haluat kuviisi lisää visuaalisuutta eli kuvallisuutta ja tunnelmaa, sinun kannattaa suunnitella etukäteen miten/mitä kuvaat.
Kannattaa miettiä, mistä suunnasta valo tulee siellä, missä kuvaat. Yhdistä tuo tieto siihen, mitä aihetta kuvaat ja mieti miten kuvaisit hiukan toisella tavalla kuin yleensä.
Voit mennä kyykkyyn tai nousta kiven tms päälle. Paras tapa on piirrellä etukäteen kuva, jota olet menossa ottamaan. Ammattikuvaajat suunnitelevat kuvan etukäteen. He useimmiten hakevat kuvan, eivätkä luota sattuman kantamoiseen. nykykuvaajat kertovat miten ottivat 1788 kuvaa Anton Virtasesta tai Lahden hyppytornista tms. Viisi olisi riittänyt.
Kuvaa suunnitellessa kannattaa sijoittaa kuvaan vertaus. Vaikkapa laiha ja lihava koiran rinnakkain. Kuvassa on tärkeää olla mittakaava, jotta katsojan on helpompaa oivaltaa asioiden koko. Tulitikkulaatikko hauen vieressä on hauska klisee.
Kun olet suunnitellut kuvan ja ottanut sen, anna se jollekin asiasta tietämättömällä katsottavaksi. Niin saat tietää toimiiko kuva. Vain itselleen kuvaamalla ei opi koskaan, koska muiden ihmisten reaktiot kuviisi puuttuvat.
MITEN VALOKUVAA LUETAAN?
Koettaa lukea kuvaa syvältä, ettei kuvaaja saa sinua uskomaan kuvan pintaa.
Kuvanlukeminen on kuvan sisään katsomista .Kuvanlukemista ei Suomessa juuri opeteta peruskouluissa, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Surullista.
Katso kuvan ottajan ajatuksiin ja siihen keinomaailmaan, jota hän käyttää vietelläkseen katsojaa joko viipymään kuvassa kauemmin tai ostamaan kuvassa näkyvän tuotteen. Kuvanlukemisen yhteydessä käytetään usein sanaa indoktrinaatio. Se tarkoittaa ujuttamista. Joku koettaa uittaa sinulle kuvan yhteydessä haluamansa asian.
Joskus indoktrinaatio muuttuu propagandaksi, joka on astetta järeämpi vaikuttamisen keino. Sotatilassa kansakunta suojautuu ja käyttää propagandakuvia nostaakseen omaa moraaliaan. Jotta voisit lukea kuvaa, sinun on ensin osattava katsoa ja arvioida kuvaa aktiivisesti. Tässä muutama nyrkkisääntö, eli kuvan arvioinnin perusteita.
- Tunnista ne spontaanit ajatukset, joita sinussa herää HETI nähdessäsi kuvan.2. Mieti miten kuva ja sihen liittyvät odotukset ja sanat ovat synkronissa. ( yhtenevät, liittyvät toisiinsa )
- Onko kuvan olemus ( poliittinen, taloudellinen, maantieteellinen) sama, kuin kuvassa oleva visuaalinen viesti?4. Onko kuva ristiriitainen sisällöltään, miten kauan siis joudut katsomaan ennenkuin kuvan viesti aukeaa sinulle?
- Onko kuva selkeästi positiivinen vai negatiivinen sisällöltään?
- Vastaako kuva kysymyksiin jotka syntyvät kuvan otsikkoa ja liitetekstejä lukiessa vai hämärtääkö kuva niitä?
- Onko kuva visuaalisesti VOIMAKAS ?
- Palveleeko kuvan tekninen suoritus kuvan visuaalista viestiä?
- Onko kuva jotain seuraavista: _tavanomainen ja tylsä, seksistinen, rasistinen, lasta, naista tai miestä esineenä kohteleva, totuutta peittelevä, imarteleva, suora.
- Onko kuvassa indokrinaatiota tai selkeää propagandaa? Vai onko kuva tarkoittamaoton, vahinko, ajattelematta syntynyt.
- Jäitkö kuvalle kylmäksi, vai saiko kuva sinut lukemaan / tutustumaan asiaan, jota kuva mallinsi?
On syntynyt skuuppi. ( merkittävä uutinen)
Toisaalta, jos paikalla on ministerin kannalta oppositiopuolueen lehden kuvaaja, hän saattaa olla kuvaamatta tuota hieraisua, jotta hänen lehtensä voi otsikoida: " Tunteeton ministeri puhui ja puhui" ja alaotsikko" koiran kuolema ei häntä vaivannut"
MITEN VALOKUVA KOETAAN?
Valokuvan voi kokea monella tavalla. Voit arvostella sitä kuvaajan persoonan kautta, joka on yleisin tapa. Tuo tarkoittaa, että kuuluisan valokuvaajan kuva koetaan placebon takia hyväksi tai erinomaiseksi, ilman kriittisyyttä. Voit kokea kuvan dokumenttinä menneisyydestä ja miettiä tuttujen ikääntymistä verraten kuvaan.
-
Minulle kuva on paikka. Nousen usein kuvaan sisään. Koeta samaa:
Tartu kiinni kuvan reunoista ja heilauta ensin vasen jalka sisään ja sitten oikea. Nyt voit hypätä sisään kokonaan. Kun olet kuvassa, voit haistella ja koskea asioita, aistia pelon tai rauhan. Voit viettää kuvassa aikaa riippuen lukeneisuutesi ja elämänkokemuksesi syvyydestä. Et pysty tuohon, jos et ole lapsena maannut kedolla ja katsellut pilviä ja nähnyt niissä koiran ja kasvot. Valokuvantekijän paras apu on kehittymässä oleva voimakas mielikuvitus.
LISÄTIETOA ( nämä ovat mielipiteitäni)
Valokuvausalan tietoa on maailma pullollaan.
Koska vain osa on tarkkaa ja exaktia tietoa ( esim optiset laskut jne), on sen muun osuus sitten aivan hillitön ja siksi on vaikeaa valita, mistä lähtee hakemaan apua.
Verkossa ja kirjoissakin oleva valokuvausalan tieto saattaa olla virheellistä, harhaanjohtavaa tai vanhentunutta.
Suomalaiset sanat ovat huonoja käännöksiä saksasta ja englannista.
Älä usko kaikkea mitä suomalaisilla forumeilla ja newsgroupeissa kirjoitetaan ja esitetään totena valokuvauksesta.
Ota itse selvää.
Koulut ovat oma juttunsa tiedonhankinnan suhteen..
Lahden muotoiluinstituutti ja TAIK ovat ne vakavasti otettavat koulut Suomessa.
Jos aiot ammattilaiseksi, on ainoa tie käydä alan oppilaitos. Alan oppilaitoksiin on vaikeaa päästä.
Useista tuhansista esitehtävät jättäneistä vain satakunta pääsee finaaliin ja heistä kymmenkunta opiskelemaan. Valmistuneet valokuvaajat menevät yleensä suoraan työttömyyskortistoon.
Tässä aluksi yksi kirja, jossa kaikki ja yksi linkki, jossa myös miltei kaikki.
Michael Langfordin Basic Photographyssä on kaikki se mitä sinun pitää tietää kun aloitat valokuvauksen. Voit jatkaa saman kirjoittajan Advanced Photographyllä.
Phil Askeyn Dpreview.com on vakavasti otettava digikamerasaitti ja jos aiot ostaa kameran, niin vilkaise sinne.
Koeta saada ensin yksi osa-alue haltuun. Osaaminen auttaa luomisessa -ei arvailu.
Dos and dont`s eli joot ja älät!
Turvallinen maksutapa on COD eli “cash on delivery” eli postiennakko.
Syksyllä -04 sadat suomalaiset menettivät rahansa NY Cameran
mennessä konkurssiin Saksassa. Usein luottokorttiyhtiö korvaa mutta ei aina.
Ostoksesi toteennäyttäminen saattaa asian viivästyessä olla hankalaa.
Periaatteessa voi avata COD paketin ennen maksamista.Digikameran kuvalaboratorioksi tarvitset tietokoneen. Useimmat ostavat halvan WIN PC:n ja vajoavat ajan myötä yhä syvemmälle ongelmiin, elleivät osaa säätää laitetta jatkuvasti.
Jos et ole tietokoneinsinööri tai hyvin kokenut, - hanki Mac. Se toimii ilman ongelmia vuosikausia ja lisälaitteiden liittäminen siihen on aina yhtä vaivatonta.
Kuvankäsittelyssä iMAC tai MAC ja hyvä monitori ovat lyömätön yhdistelmä.
PC:ssä on paljon sellaisia ongelmia joita ei oivalla olevan olemassakaan kun paketin kaupasta ostaa. WIN pysyy pystyssä kolme ensimmäsitä kuukautta, mutta alkaa korruptoitua ja silloin sinun pitää ihan oikeasti osata korjata ja säätää ja konfiguroida.
Macissa tätä ongelmaa, eikä esim viruksia,--- ole juuri ollenkaan. ( on kyllä )
Houkutus ostaa Viipurin torilta 20 eurolla CD täynnä piraattiohjelmia on kova.
Warettaminen on makeaa teineille. Jos et tunne moraalisia ongelmia, mieti kuitenkin mahdollista ilmituloa.
Tuntemani valokuvaaja sai kymmenien tuhansien eurojen korvausvaateen
Photoshoppien ym. lisenssirikkomuksista.
Aloita kamerankäsittely oikein heti alusta alkaen.Tähystä oikealla silmällä etsimen kautta vasen silmä auki. Laukaise kamera käsiä puristaen etusormen nivelellä. Poisoppiminen väärästä tavasta on erittäin vaikeaa. Älä ihmeessä opettele tähystämään kädet suorana LCD näytöltä.
Jos laitat yleisesti hyvänä pidetyn valokuvasi verkkoon, se varastetaan aivan varmasti.
Merkitse se ainakin jollain turvakoodilla, esimerkiksi Digimarkin filtterillä, jotta voit osoittaa, että kuva kuuluu sinulle.
Kirjoita tietosi kaikkein kalleimmalle cd tai dv medialle minkä suinkin voit ostaa.
Käytä kaikkein hitainta polttonopeutta. Säilytä kaksi CD / DV kopiota tai tikkuja ja muisteja erillään toisistaan tasalaatuisissa oloissa. Kirjoita kaikki kama ulkoiselle perinetiselle kovalevylle ja vie pankin tallelokeroon.
Siten ehkä ---huomaa EHKÄ---kuvasi ovat tallella vielä 20 vuoden kuluttuakin.
Huolimatta foorumeiden ja nyyssien vakuuttelusta, aloita filmijärkkärillä, kun se vielä on mahdollista, jos suinkin voit. Tätä olen tarjonnut aina ja edelleen 2018 tarjoan samaa aloitusmallia. Vain siten oivallat, että kuva haetaan sieltä missä kuvataan,--- ei löydetä tuhansien jo valotettujen räpsyjen joukosta. Kun olet oppinut valokuvaamaan kameralla, jota voi säätää analogisesti, tulee aika siirtyä digiin.
Älä pudota kameraasi veteen. Jos se on digi, voit sukelluksen jälkeen sanoa sille hyvästit.
Jos se on mekaaninen kamera, laita se makeavesiämpäriin odottamaan pääsyä huoltoon.
Jos sinusta tuntuu, ettet keksi mitään kuvaamista tai huomaat, että kuvasi ovat samaa vanhan toistoa,on syy luultavimmin lukeneisuuden puutteessa. Siis aivan tavallisten kirjojen. Yleissivistys ja lukeneisuus tuottavat materiaalia, joka jalostuu huomaamattasi myöhemmin kuviksi.
Mieti kerran puolessa vuodessa, miksi ylipäätään otat valokuvia. Vain harva meistä on todella visuaalisesti lahjakas. On turha hakata päätään seinään. Jos tuntuu, ettei kuvaaminen ole sinun juttusi, voit aivan hyvin ilman tuskaa siirtyä takaisin näppäilemään muistokuvia tarpeen mukaan. Minusta ei koskaan olisi voinut tulla kitaristia. Koetin kuitenkin ja annoin sitten periksi. Se vihlaisi hetken, myönnetään.
Niin tyhmältä kuin tämä kuullostaakin, älä koskaan kävele takaperin kamera silmillä ja kuvatessasi. Jos olet vilkasliikenteisellä paikalla, voit kuolla auton tms. alle, liikuta mallia sensijaan. Itse olin pudota harjakaisissa Lahden suurmäen ylätasanteelta, kun siellä ei vielä ollut kaidetta. Kun pyydät mallia liikkumaan,-- älä tapa häntäkään, niin surkeasti kävi mm. Tapio Rautavaaralle.
Älä kuvaa etnisissä perheissä naisia ilman, että olen puhunut miehen kanssa ensin. Älä myöskään kättele siellä naisia ennenkuin olet tarkistanut käykö se. Suomessa saat aikaan ahdistavan tilanteen, muualla saat puukon kurkkuusi. Tarkista peruskäytösäännöt etnisissä tilanteissa, ettet osoittaudu typeräksi. Älä naura niin, että kieli näkyy, äläkä istu siten, että jalka on toisen päällä ja jalkapohja näkyy. Älä missään tapauksessa laita vasenta kättäsi yhteiseen ruoka-astiaan.
Jos ostat työmaahalogeenit ja valaiset niillä kohteesi, ÄLÄ tuo mitään syttyvää metriä lähemmäs lamppua. Solmi lamppuun menevä johto mahdollisimman alas lampun jalustaan kiinni ja teippaa johto jeesusteipillä lattiaan kiinni. Kaatuva satoja asteita kuuma lamppu on tappava ase.
Hanki kamera, johon voit ostaa varsinaisen akun lisäksi tavalliset patterit varalle. Akku loppuu yhtäkkiä ja aina silloin kun sinun pitäisi ottaa juuri SE kuva. Tämä erityisesti jos matkustat työksesi ja kuvaat seuduilla, joilla ei ole sähköpistoketta 1000 km säteellä.
Pidä kamerasi remmi kaulassa kun kuvaat. Kun laitat kameran pöydälle, nosta remmi pois roikkumasta. Kymmenet kamerat ovat pudonneet, kun niiden pöydän reunan yli roikkuvaan remmiin on joku törmännyt.
Voit tehdä itse monia kalliita lisävarusteita, kuten heijastimia jne. Valoteltan, jossa kuvatessa tulee esineisiin kaunis valo, saat kolmesta rimanpätkästä, nippusiteestä ja paperilakanasta, johon teet pienen reiän kameran objektiivia varten. Salamaasi teet valopään ympärille pehmentimen vaikkapa muovisesta jäätelöpakkauksesta ja teipistä. Tuotteet eivät ole kauniita, mutta ajavat murto-osalla kaupan hintaa saman asian.
PIKKURUINEN VALOKUVAUSSANASTO
ACTION KAMERA
Nämä ovat pieniä kameroita jotka kestävät paremmin vettä, pölyä ja tärinää
kuin tavalliset kamerat. Ennekaikkea ne voi laittaa kiinni suksenkärkeen tai polkupyörän tankoon ja kuvata liikkeestä videota kun ajat päin mummoa suojatiellä. Alan legenda on GoPro, mutta Kiinasta kajahtaa ihan mainioita laitteita halvemmalla. Vaikka Yi.
AUTOMAATTIVALOTUS
...-on kaksipiippuinen juttu. Kamera päättää ihan itse, miten se kennon valottaa.
Jos kamera tekee homman täysin automaattisesti, olet ihan sen armoilla.
Voit kuitenkin valita joko aukon tai ajan esivalinnan. Silloin voit määrätä millaisen kuvan sinä haluat. Sinä siis määrität aukon ja kamera valitsee suljinajan ja toisinpäin. Kevytautomatiikkaa.
CCD
Charge Coupled Device.
Valoherkkä kennorakenne, joka muuttaa vastaanotetun valon sähköjännitteeksi ja siitä eteenpäin kuva-alkioiksi.
Luultavasti sellainen oli sinun varhaisemmissa kamerassasi.
Nyt siellä on...
CMOS
Complementary Metal Oxide Silicon.
Toisenalinen ratkaisu valoon reagoimiseen, mutta ei sen huonompi.
Tuollainen on useimmissa kameroissa nyt ja monissa se on taustavalaistu.
CMYK
Se on se värieroteltu tiedosto. Kuva, joka on muutettu cyan - magenta - yellow ja musta osaväreiksi.
Erotellun kuvan voi painaa lehteen. Cyan on sellainen sinertävähkö väri,
magenta punertavahko, yellow on keltainen ja K meinaa mustaa väriä.
DNG
Digital negative...jos kuvaat RAW kuvia voit tallentaa kuvasi tähän muotoon, se auttaa paljon jatkokäsittelyssä.
DPI
Dots per inch, mustepisteitä tuumalla ja tulostettuna.
Usein DPI:tä käytetään koko kuvantekoprosessin ajan, mutta jos ollaan tarkkoja se tarkoittaa
tulostettuja pisteitä ja PPI eli points/pixels per inch niitä, jotka näkyvät vaikkapa monitorilla.
DIGITAALINEN ZOOM
Myyntikikka vailla merkitystä. Kamera suurentaa algoritmillä kuva-alan keskeltä alueen.
Se on muka olevinaan teleasento, mutta optinen zoom on ainoa todellinen informaation tuottaja. Parempaan suurennokseen tiedoston alueelta pääsee Photoshopilla.
DIOPTERISÄÄTÖ
Kameroiden optisen etsimen säätö . Voit olla käyttämättä silmälaseja kuvatessasi..
Riittää +3:sta - 3:een saakka useimmiten. Yleensä jonkilainen nuppi eli pyörylä tähtäimen vieressä.
DRONEHelikopteri mutta pikkuinen ja miehittämätön. Vaikkapa DJI spark. Lentää ja kuvaa omalla kamerallaan taivaalta videota ja stillejä. Ohjataan kaukosäätimellä tai esim.puhelimella.
DYNAMIIKKA
Dynamiikalla tarkoitetaan esimerkiksi sitä valoisuuseroa, jonka kamera pystyy tallettamaan kuvaan. Siis eroa mustasta valkoiseen.
Halpa kamera tekee sen huonommin kuin hyvä.
Vaalean ja tumman pään eron toisistaan pitää olla mahdollisimman suuri.
FILMI
Vanha kunnon filmi ei suostu kuolemaan vielä. Filmejä on monenlaisia: Mustavalkoista negatiivifilmiä, värinegatiivifilmiä,
väripositiivifilmiä eli diafilmiä. Ja polaroid kuvia, joista jää negatiivi!
Filmejä on pikkuruisesta MINOX negatiivista aina 24 x 36cm jättilaakaan ja kaikkea siltä väliltä.
Filmin kehittäminen vaatii paljon enemmän taitoa kuin digikuvauksen vastaava vaihe.
Elokuvaohjaajat haluavat edelleen kuvata filmille sen elävän pinnan takia.
FISHEYE
Kalansilmälinssi. Kuvakulma on 180 astetta tai jopa ylikin.
Kehitettiin aikanaan tekniseen tarkkailuun, mutta hauskan efektinsä takia sillä voi kuvata muutakin.
Tekee useimmiten pyöreän kuvan. Suorat kulmat tekevää fisheytä voi käyttää pienikennoisessa digissä ultralaajakulmana. Pieni kenno - telepää iso ja ulottuva. Iso kenno - laajakulmapää laajempi.
GIF
Graphic Interchange Format.
Yksi kuvan sähköisistä tallennusmuodoista. Käytetään www:ssä. Kuvassa on korkeintaan 256 sävyä.Giffiä käytetään esimerkiksi logoissa ja sellaisissa kuvissa, joissa on laajoja tasaisia sävyaloja. Ei sovi tavallisille isoille sävyvalokuville. Tukee läpinäkyvyyttä.
Tulossa takaisin GIF animaation muodossa. Giffin korvaaja on PNG
HAARUKOINTI
Voit kuvata saman kuvan useilla eri valotusarvoilla varmuuden vuoksi.
Monet kamerat osaavat haarukoida itsekseen, kun niitä käskee sen tekemään.
HISTOGRAMMI
Kuvan valoisuus näytetään kaaviona, jossa esitetään pikselien määrät mustalla täytetyllä käyränä tummista vaaleisiin.
Histogrammi on se vuoriston kuva kameran LCD:llä tai Photoshopissa..
Kamerasi voi näyttää histogrammin otetulle kuvalle. Voit tarkistaa onko kuva valottunut liian tummaksi tai
JPEG / JPG
Joint Photographic Experts Group
Tämä on se kuvantallennusmuoto, jota käytetään webissä, kun lähetetään ihan tavallinen
valokuva toiselle sähköpostina tai laitetaan kuva www sivuille katsottavaksi..
Jos et puristaisi kuvatiedostoa kasaan jpeg muotoon, tuo kuvatiedosto olisi suuri ja kulkisi
linjoilla hitaasti ja täyttäisi postilaatikot nopeasti.
JPEG hävittää tietoa. Katso siis otsikon “kuvan säilytys” alta esimerkki.
KOLMESATAAKUUSIKYMMENTÄ 360
Käytännössä kaksiobjektiivisiä kameroita jotka kasaavat kahdesta 180 asteen kuvasta 360 asteen kuvan. Hauska vempele.
KONTRASTI
Kuvan vaalean ja tumman eroa toisistaan kutsutaan kontrastiksi. Pienikontrastinen / kontrastiton kuva on harmaa.
Suurikontrastisessa kuvassa on lopulta vain mustaa ja valkoista.
Tasaisesti liukuva sävyala, jossa on mustaa ja valkoista mukana on miellyttävä silmälle ja toimii painettunakin.Kontrastiin kuuluu sana gamma. Riittää aluksi kun muistat että MAC monitorien gamma on 1,8 ja PC monitorien 2,2.
Jos siis teet macilla kuvan se saattaa olla tummahko PC:llä. Mutta gammaa voi muuttaa huoleti. Monet MAC käyttäjät muuttavat monitorinsa gamman PC gammaksi.
LPI
Lines per inch. Painopuolen termi. Tarkoittaa sitä miten tiheä rasteri on käytössä.
Rasteri koostuu pisteistä, kuva siis jaetaan pisteisiin, jotta se voidaan painaa.
Mitä hienojakoisempi rasteri, sitä suurempi LPI on.
Sanomalehdessä LPI voi olla 60, taidepainatuksessa 100 tms.
Originaalissasi tarvittavan PPI / DPI arvon saa kun kertoo tiedetyn LPI:n noin 2,5 kertaa.
MUTTA !!!!!! Juttele ensin painon faktorin kanssa.
LAG
On viive kahden asian välillä. Digikameroissa lag tarkoittaa aikaa, joka kuluu
siitä kun päätät ottaa kuvan ja painat laukaisijaa ---- siihen kun kamera vihdoin suostuu
ottamaan kuvan. Lag on huono juttu ja pitkä lag tuhoaa kuvaamisnautinnon.
Analogisessa filkkakamerassa ei ole lagia.
LCD
Liquid Crystal Display tarkoittaa nestekidenäyttöä. LCD-näyttö istuu digisi takapuolella.
Siitä voit tarkistaa valotuksen onnistumisen ja rajata makrokuvan.
LCD vie hitosti virtaa, kytke se pois niin paristot säästyvät.
Jotkut onnettomat käyttävät LCD:tä kuvatessaan tähtäykseen. Kädet suorina otettu
kuva tärähtää jokseenkin varmasti.
LUKEMINEN
Jotta voisit kehittyä visualistina sinun on luettava paljon. Nykyaikana ihmiset ovat unohtaneet lukemisen ja tyhmistyvät hissuksiin sitä huomaamatta ja heidän kuvansa alkavat muistuttaa toistensa kuvia. Lukemattomuus siis on tae visuaalisuuden kehittymiseen, koska lukiessa automaattisesti näet teksitin kuvina. Nyt saat somesta kaiken valmiina, etkä kehity kuin plagioijana.
Tässä yksi lukulista, lopeta kuvaaminen muutamaksi kuukaudeksi ja kahlaa tuo läpi vierelläsi vihko ja hyvä kynä.
1. Robert Pirsig: Zen ja moottoripyörän kunnossapito
2. Jumala ja tuhat muuta ukkoa: Raamattu
3. Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla.
4. Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle
5. Suuri määrä arabikertojia: Tuhat ja Yksi Yötä
6. Edgar Allan Poe: Kootut kertomukset
7. Richard Dawkins: Jumalharha
8. Mikä tahansa tietosanakirjasarja: Saat "Tiedon portaat" kympillä divarista
9. Harpo läpi Kalevalaa kursoorisesti, hienoja kielikuvia siellä.
10. Desmond Morris: Eleet kertovat, ilmeet puhuvat ( pakkoluettava jokaiselle valokuvaajalle)
11. Langford`s Basic ja Advanced photography ( pakkoluettava jokaiselle valokuvaajalle)
...kun luet enemmän, luulet vähemmän - valokuvistakin. Lukematta kirjoja, et koskaan pysty luomaan yhtään mitään.
MAKROKUVAUS
Makrokuvauksessa kuvataan kohde luonnollista kokoa isompana.
Perhosen silmästä voi tulla kinoruudun 24x36 millia kokoinen---HUOM!!! teoriassa.
Makrokuvauksessa terävyysalue on pienen pieni. Sitä voit lisätä käyttämällä salamaa,
jolloin voit käyttää pienia aukkoja kuten 22 tai 32 tai 64…Makrokuvauksessa käytetään usein rengasalamaa.
NTSC
On amerikkalainen televisiostandardi ja PAL eurooppalainen.
Törmäät näihin kun alat touhuta digivideon kanssa. Usein kamerasi kysyy
mitä muotoa käytät, kun kytket kameran suoraan televisioon.
PAKKANEN
Älä tuo kameraa sisään aikoessasi jatkaa kuvaamista kahvien jälkeen.
Kamera sulaa ja höyryyntyy sumeaksi ( vertaa silmälasisi) ja kun viet sen taas ulos, se jäätyy ja menee mykäksi. Plonk.
PIIRTOKYKY
On yksityiskohtien toistumista terävänä tai huonossa tapauksessa pehmeinä..
Objektiivissa huono piirtokyky saa aikaan kuvassa monia ongelmia, jotka korostuvat digikameroissa pienen kennon takia.
Siksi digissä objektiivi merkitsee enemmän kuin filmikamerassa. Toisaalta kaikki nykydigit tekevät ihan hienoa jälkeä.
Taitosi kuvaajana tulevat ensin vastaan. Kukaan ??? ei kuvaa pelkästään laskeakseen kuvasta minimaalisen pikkuruisia virheitä.
PIIRTÄMINEN
Ainoa tapa oppia valokuvaamaan on lukea ja piirtää. vaikka et osisi tehdä kuin tikku-ukkoja voit silti visuaalsioida ajatuksiasi paperille. Kun olet lukenut paljon, sinulla on asioista mielikuvia. Niitä voit piirrellä paperille ja kehitellä rajatta. Sitten voit ottaa kuvia, joita ei muilla ole. Kävelemällä kameran kanssa päämäärättömästi vain turhaudut.
PISTEMITTAUS
Kamerassasi on monta mittaustapaa. Pistemittaus on niistä tarkin mutta vaarallisin.
Matrix mittaus huomioi valoisaa ja tummaa ja laskee parhaan keskiarvon.
Pistemittaus taas mittaa valon vaikkapa poskesta. Mieti mitä teet.
PIKSELI / PIXEL
Pixel-sana tarkoittaa samaa kuin Picture Element.
Pikseli on kuvatiedoston pienin osa, tasasivuinen nelikulmio, joka edustaa yhtä värisävyä ja tummuusastetta.
Niistä kuva muodostuu. Kun niitä on paljon jollain alueella on kuva tarkemman oloinen, kun samassa alueessa on niitä on vähän on kuva vähemmän tarkan näköinen.
PPI
Pixels per inch, pikseleitä tuumalla. Tarkoittaa kuvankäsittelyketjussa kuvaelementtejä.
DPI sotketaan PPI:hin. Virhe ei ole kamalan iso, mutta tosiasiassa
DPI tarkoittaa tulostuksen yhteydessä syntyviä pisteitä.
POLTTOVÄLI
Kertoo objektiivin tavasta “nähdä” kohde. Normaaliobjektiivi antaa suurin piirtein
vastaavan kuvakulman kuin yksi silmä. Normaaliobjektiivi on kinokamerassa n. 50 milliä.
Siten esim 200 millinen objektiivi suurentaa neljä kertaa kohdetta. ( 200 / 50 = 4)
Digien polttoväli ilmoitetaan kennon koosta riippuen eritavalla kuin isomman kinokameran.
RAW
Tiedostomuoto, jota kameran sisäiset ohjelmat eivät ole käsitelleet.
Digitaalisen kuvantuotannon perusmuotoeli "digitaalinen negatiivi."
RAW on siis se tiedosto, jonka kenno tuottaa ennekuin kamera muokkaa tiedostoa esimerkiksi jpg:ksi.
Raw avataan tietokoneeseen joko kuvankäsittelyohjelmalla, joka ymmärtää raw muotoa tai ensin kameravalmistajan omalla ohjelmalla, josta se siirretään vaikkapa Photoshoppiin esim TIF tai JPG muodoissa. Raw tiedostossa olevia kuvausvirheita voi korjata enemmän kuin jpg tiedoston vastaavia.
Jos osaat asiasi --- voit tehdä lähes ihmeitä RAW:n avaamisvaiheessa, mutta jos et osaa juuri mitään, käytä jpg:tä. Jos et ole ammattilainen, et huomaa lopputuloksessa mitään eroa. Keskity siis kuvaamiseen ja elämään...;-)
RESOLUUTIO ELI EROTTELUKYKY
Tarkoittaa sitä tiedon määrää, joka sisältyy tiettyyn alueeseen, jonka digikamerasi tuottaa.
Mitä pienempi resoluutio, sitä pienemmän kuvan voi kameran tekemästä tiedostosta tulostaa.
( teen myöhemmin mahdollisimman selkeän esityksen resoluutiosta tähän)
REPRO
Painoissa muutettiin kuvat paino-originaaleiksi jättimäisellä reprokameralla ja samalla lisättiin rasteri.
Tämä on kuitenkin väistynyt tekniikka ja tilalle ovat tulleet skannerit.
RGB
Red, Green, and Blue (punainen, vihreä ja sininen) tietokoneen näytöllä näkyvät värit ja niiden yhdistelmät
additiivista värinsekoitusta käytettäessä.
RGB:n värien summa pitäisi olla valkoinen. Sitä se ei kuitenkaan käytännössä aivan ole.
( se cmyk oli siis subtraktiivinen eli vähentävä ja siinä värien summa on musta )
SKANNERI
Useimmiten käytetään tasoskanneria, jolla luetaan digitaaliseen muotoon asiakirjoja, kuvia jne. Voit myös käyttää tekstintunnistuohjelmaa ja skannata sisään esim lehden sivun ja muuttaa sen editoitavaksi dokumentiksi. ( muista copyright) Tasoskanneriin voit laittaa pieniä esineitäkin.
Negaskannerilla saa parhaan tuloksen negatiivista tai diasta. Optotek ainakin myy niitä 2018
SYNKKA-AIKA
Salamavalo valaisee vain osan kuvasta, jos suljinaika on nopeampi kuin synkka-aika, joka on yleensä maksimissaan 250 osasekuntia. On jälkimmäisen verhon synkkaa ja ensimmäisen verhon synkkaa, salama voi siis välähtää kun suljin aukeaa tai kun se on menossa kiinni. Asialla on vaikutusta siihen, miten liikkuva valonlähde kuvautuu pimeässä.
STABILISAATTORI
Kuvanvakaaja, joka liikkuu kamerassa estäen kameran tärinän vaikutusta kuvaan. Toimii joko liikuttaen linssiä optiikassa tai kennoa kamerassa. Oikeasti hyödyllinen asia.
Monia nimiä esim O.I.S.
TFT
Värillisiä nestekidenäyttöjä. Littunäyttöjä siis. Vievät vähän tilaa pöydällä ja kuva näyttää
terävältä ja välkkymämältä. Katselukulma muuttaa värejä ja tummuutta. Kuolleita pikseleitä saattaa esiintyä, ne näyttävät esim. mustilta. Yleensä korvataan takuussa monitori, jossa useampi kuin kolme deadpixels....joskus monitori on DOA ( dead on arrival)
THUMBNAIL
Peukalonpääkuvat. Toimivat usein webissä linkkeinä isompiin kuviin. Painavat pari kilotavua ja koska kuva on pieni se voi olla Gif tai Jpg. Photoshop tekee automaattisesti webgallerioita, joiden peukalonpäiden koon voi säätää.
TIFF / TIF
Tagged Image File Format. Tiedostomuoto, joka ei hävitä informaatiota. Tif aukeaa yleensä vaivatta niin PC:llä kuin Mac:illa. Yleisin korkealaatuinen tallennusmuoto. Kannattaa tallentaa kuva suoraan kamerasta otettuna tiffiksi ja työskennellä jatkossa vain Tif originaalin kopiolla.
TEKIJÄNOIKEUDET
Tekijänoikeuksien rikkominen tuntuu nykyisin olevan pelkkä hauska harrastus.
Ne henkilöt, jotka ovat käyttäneet massiivisesti energiaansa ja rahaa saavuttaakseen tason, jolla heidän työnsä ovat haluttuja, menettävät elinkeinonsa tai heidän elinkeinonsa heikentyy piratismin ja tekijänoikeuksien rikkomuksien vuoksi.
Ennenkuin kopioit luvatta tuotteita--- mieti hetkinen, miltä sinusta tuntuisi jos jotain itsetekemääsi varastettaisiin.
TIETOKONE
Saat digikuvauksesta eniten opettelemalla tietokoneessa tapahtuvaa kuvankäsittelyä. Mieti tarkkaan minkä tuotemerkin hankit, koska jäät tavallaan käyttöjärjestelmän vangiksi.Kun ostat lisävälineitä, ne eivät aina ole sujuvasti siirrettävissä toisiin tietokoneisiin.
Jos pidät tietokoneen säätämisestä tarpeittesi mukaan, ongelmatilanteiden ratkaisemisesta tai tietokoneesi on oltava nopea - erityisesti pelikone, valitse WIN PC.
Jos haluat keskittyä vain tietokoneella tehtäviin asioihin, eikä se mitä on “konepellin alla”
kiinnosta sinua ja haluat varmatoimisuutta ja helppoutta ja tylsyyttäkin ---- valitse Mac.
Vieläkään MAc ei ole niin arka viruksille kuin PC. MAC hinnat ovat nyt hyvin lähellä PC koneita.Jos olet iäkkäämpi, selviät mahdollisesti MAC:in kanssa paremmin ja voit olla osa Applen ekosysteemiä.
VASTAVALOSUOJA
Vastavalosuoja on objektiivin etupuolella oleva suojus, eräänkainen aurinkolippa,
joka estää suorien säteiden pääsemisen etulinssiin. Suorista säteistä voi kuvaan tulla heijastuksia, jotka pilaavat terävyyden jne. Vastavalosuojia voi ostaa mutta sellaisen voi vaivatta tehdä itsekin mustasta pahvista.
VAARINHOUSUT
Syksyllä -04 sadat suomalaiset menettivät rahansa NY Cameran
mennessä konkurssiin Saksassa. Usein luottokorttiyhtiö korvaa mutta ei aina.
Ostoksesi toteennäyttäminen saattaa asian viivästyessä olla hankalaa.
Periaatteessa voi avata COD paketin ennen maksamista.Digikameran kuvalaboratorioksi tarvitset tietokoneen. Useimmat ostavat halvan WIN PC:n ja vajoavat ajan myötä yhä syvemmälle ongelmiin, elleivät osaa säätää laitetta jatkuvasti.
Jos et ole tietokoneinsinööri tai hyvin kokenut, - hanki Mac. Se toimii ilman ongelmia vuosikausia ja lisälaitteiden liittäminen siihen on aina yhtä vaivatonta.
Kuvankäsittelyssä iMAC tai MAC ja hyvä monitori ovat lyömätön yhdistelmä.
PC:ssä on paljon sellaisia ongelmia joita ei oivalla olevan olemassakaan kun paketin kaupasta ostaa. WIN pysyy pystyssä kolme ensimmäsitä kuukautta, mutta alkaa korruptoitua ja silloin sinun pitää ihan oikeasti osata korjata ja säätää ja konfiguroida.
Macissa tätä ongelmaa, eikä esim viruksia,--- ole juuri ollenkaan. ( on kyllä )
Houkutus ostaa Viipurin torilta 20 eurolla CD täynnä piraattiohjelmia on kova.
Warettaminen on makeaa teineille. Jos et tunne moraalisia ongelmia, mieti kuitenkin mahdollista ilmituloa.
Tuntemani valokuvaaja sai kymmenien tuhansien eurojen korvausvaateen
Photoshoppien ym. lisenssirikkomuksista.
Aloita kamerankäsittely oikein heti alusta alkaen.Tähystä oikealla silmällä etsimen kautta vasen silmä auki. Laukaise kamera käsiä puristaen etusormen nivelellä. Poisoppiminen väärästä tavasta on erittäin vaikeaa. Älä ihmeessä opettele tähystämään kädet suorana LCD näytöltä.
Jos laitat yleisesti hyvänä pidetyn valokuvasi verkkoon, se varastetaan aivan varmasti.
Merkitse se ainakin jollain turvakoodilla, esimerkiksi Digimarkin filtterillä, jotta voit osoittaa, että kuva kuuluu sinulle.
Kirjoita tietosi kaikkein kalleimmalle cd tai dv medialle minkä suinkin voit ostaa.
Käytä kaikkein hitainta polttonopeutta. Säilytä kaksi CD / DV kopiota tai tikkuja ja muisteja erillään toisistaan tasalaatuisissa oloissa. Kirjoita kaikki kama ulkoiselle perinetiselle kovalevylle ja vie pankin tallelokeroon.
Siten ehkä ---huomaa EHKÄ---kuvasi ovat tallella vielä 20 vuoden kuluttuakin.
Huolimatta foorumeiden ja nyyssien vakuuttelusta, aloita filmijärkkärillä, kun se vielä on mahdollista, jos suinkin voit. Tätä olen tarjonnut aina ja edelleen 2018 tarjoan samaa aloitusmallia. Vain siten oivallat, että kuva haetaan sieltä missä kuvataan,--- ei löydetä tuhansien jo valotettujen räpsyjen joukosta. Kun olet oppinut valokuvaamaan kameralla, jota voi säätää analogisesti, tulee aika siirtyä digiin.
Älä pudota kameraasi veteen. Jos se on digi, voit sukelluksen jälkeen sanoa sille hyvästit.
Jos se on mekaaninen kamera, laita se makeavesiämpäriin odottamaan pääsyä huoltoon.
Jos sinusta tuntuu, ettet keksi mitään kuvaamista tai huomaat, että kuvasi ovat samaa vanhan toistoa,on syy luultavimmin lukeneisuuden puutteessa. Siis aivan tavallisten kirjojen. Yleissivistys ja lukeneisuus tuottavat materiaalia, joka jalostuu huomaamattasi myöhemmin kuviksi.
Mieti kerran puolessa vuodessa, miksi ylipäätään otat valokuvia. Vain harva meistä on todella visuaalisesti lahjakas. On turha hakata päätään seinään. Jos tuntuu, ettei kuvaaminen ole sinun juttusi, voit aivan hyvin ilman tuskaa siirtyä takaisin näppäilemään muistokuvia tarpeen mukaan. Minusta ei koskaan olisi voinut tulla kitaristia. Koetin kuitenkin ja annoin sitten periksi. Se vihlaisi hetken, myönnetään.
Niin tyhmältä kuin tämä kuullostaakin, älä koskaan kävele takaperin kamera silmillä ja kuvatessasi. Jos olet vilkasliikenteisellä paikalla, voit kuolla auton tms. alle, liikuta mallia sensijaan. Itse olin pudota harjakaisissa Lahden suurmäen ylätasanteelta, kun siellä ei vielä ollut kaidetta. Kun pyydät mallia liikkumaan,-- älä tapa häntäkään, niin surkeasti kävi mm. Tapio Rautavaaralle.
Älä kuvaa etnisissä perheissä naisia ilman, että olen puhunut miehen kanssa ensin. Älä myöskään kättele siellä naisia ennenkuin olet tarkistanut käykö se. Suomessa saat aikaan ahdistavan tilanteen, muualla saat puukon kurkkuusi. Tarkista peruskäytösäännöt etnisissä tilanteissa, ettet osoittaudu typeräksi. Älä naura niin, että kieli näkyy, äläkä istu siten, että jalka on toisen päällä ja jalkapohja näkyy. Älä missään tapauksessa laita vasenta kättäsi yhteiseen ruoka-astiaan.
Jos ostat työmaahalogeenit ja valaiset niillä kohteesi, ÄLÄ tuo mitään syttyvää metriä lähemmäs lamppua. Solmi lamppuun menevä johto mahdollisimman alas lampun jalustaan kiinni ja teippaa johto jeesusteipillä lattiaan kiinni. Kaatuva satoja asteita kuuma lamppu on tappava ase.
Hanki kamera, johon voit ostaa varsinaisen akun lisäksi tavalliset patterit varalle. Akku loppuu yhtäkkiä ja aina silloin kun sinun pitäisi ottaa juuri SE kuva. Tämä erityisesti jos matkustat työksesi ja kuvaat seuduilla, joilla ei ole sähköpistoketta 1000 km säteellä.
Pidä kamerasi remmi kaulassa kun kuvaat. Kun laitat kameran pöydälle, nosta remmi pois roikkumasta. Kymmenet kamerat ovat pudonneet, kun niiden pöydän reunan yli roikkuvaan remmiin on joku törmännyt.
Voit tehdä itse monia kalliita lisävarusteita, kuten heijastimia jne. Valoteltan, jossa kuvatessa tulee esineisiin kaunis valo, saat kolmesta rimanpätkästä, nippusiteestä ja paperilakanasta, johon teet pienen reiän kameran objektiivia varten. Salamaasi teet valopään ympärille pehmentimen vaikkapa muovisesta jäätelöpakkauksesta ja teipistä. Tuotteet eivät ole kauniita, mutta ajavat murto-osalla kaupan hintaa saman asian.
LOPUKSI MORAALISAARNA
ÄLÄ varasta ammattikuvaajan työtä. ÄLÄ anna ilmaiseksi, kuten entinen tyttö, hänellekin kävi huonosti kun lähti herrojen kanssa marjaan. Muista itsekunnioitus. Jos syöt juuri valmistuneen velkaisen ammattilaisen aamiaismurot olet moraalisesti väärässä. Älä anna YLE:lle vaikka olisi kuinka hienoa nähdä oma nimi sääkuvan alla. He kutsuvat kuvien varastamista joukkoistamiseksi, mutta koitapa olla maksamatta yleveroa ja sano joukkoistavasi se..
PIKKURUINEN VALOKUVAUSSANASTO
ACTION KAMERA
Nämä ovat pieniä kameroita jotka kestävät paremmin vettä, pölyä ja tärinää
kuin tavalliset kamerat. Ennekaikkea ne voi laittaa kiinni suksenkärkeen tai polkupyörän tankoon ja kuvata liikkeestä videota kun ajat päin mummoa suojatiellä. Alan legenda on GoPro, mutta Kiinasta kajahtaa ihan mainioita laitteita halvemmalla. Vaikka Yi.
AUTOMAATTIVALOTUS
...-on kaksipiippuinen juttu. Kamera päättää ihan itse, miten se kennon valottaa.
Jos kamera tekee homman täysin automaattisesti, olet ihan sen armoilla.
Voit kuitenkin valita joko aukon tai ajan esivalinnan. Silloin voit määrätä millaisen kuvan sinä haluat. Sinä siis määrität aukon ja kamera valitsee suljinajan ja toisinpäin. Kevytautomatiikkaa.
CCD
Charge Coupled Device.
Valoherkkä kennorakenne, joka muuttaa vastaanotetun valon sähköjännitteeksi ja siitä eteenpäin kuva-alkioiksi.
Luultavasti sellainen oli sinun varhaisemmissa kamerassasi.
Nyt siellä on...
CMOS
Complementary Metal Oxide Silicon.
Toisenalinen ratkaisu valoon reagoimiseen, mutta ei sen huonompi.
Tuollainen on useimmissa kameroissa nyt ja monissa se on taustavalaistu.
CMYK
Se on se värieroteltu tiedosto. Kuva, joka on muutettu cyan - magenta - yellow ja musta osaväreiksi.
Erotellun kuvan voi painaa lehteen. Cyan on sellainen sinertävähkö väri,
magenta punertavahko, yellow on keltainen ja K meinaa mustaa väriä.
DNG
Digital negative...jos kuvaat RAW kuvia voit tallentaa kuvasi tähän muotoon, se auttaa paljon jatkokäsittelyssä.
DPI
Dots per inch, mustepisteitä tuumalla ja tulostettuna.
Usein DPI:tä käytetään koko kuvantekoprosessin ajan, mutta jos ollaan tarkkoja se tarkoittaa
tulostettuja pisteitä ja PPI eli points/pixels per inch niitä, jotka näkyvät vaikkapa monitorilla.
DIGITAALINEN ZOOM
Myyntikikka vailla merkitystä. Kamera suurentaa algoritmillä kuva-alan keskeltä alueen.
Se on muka olevinaan teleasento, mutta optinen zoom on ainoa todellinen informaation tuottaja. Parempaan suurennokseen tiedoston alueelta pääsee Photoshopilla.
DIOPTERISÄÄTÖ
Kameroiden optisen etsimen säätö . Voit olla käyttämättä silmälaseja kuvatessasi..
Riittää +3:sta - 3:een saakka useimmiten. Yleensä jonkilainen nuppi eli pyörylä tähtäimen vieressä.
DRONEHelikopteri mutta pikkuinen ja miehittämätön. Vaikkapa DJI spark. Lentää ja kuvaa omalla kamerallaan taivaalta videota ja stillejä. Ohjataan kaukosäätimellä tai esim.puhelimella.
DYNAMIIKKA
Dynamiikalla tarkoitetaan esimerkiksi sitä valoisuuseroa, jonka kamera pystyy tallettamaan kuvaan. Siis eroa mustasta valkoiseen.
Halpa kamera tekee sen huonommin kuin hyvä.
Vaalean ja tumman pään eron toisistaan pitää olla mahdollisimman suuri.
FILMI
Vanha kunnon filmi ei suostu kuolemaan vielä. Filmejä on monenlaisia: Mustavalkoista negatiivifilmiä, värinegatiivifilmiä,
väripositiivifilmiä eli diafilmiä. Ja polaroid kuvia, joista jää negatiivi!
Filmejä on pikkuruisesta MINOX negatiivista aina 24 x 36cm jättilaakaan ja kaikkea siltä väliltä.
Filmin kehittäminen vaatii paljon enemmän taitoa kuin digikuvauksen vastaava vaihe.
Elokuvaohjaajat haluavat edelleen kuvata filmille sen elävän pinnan takia.
FISHEYE
Kalansilmälinssi. Kuvakulma on 180 astetta tai jopa ylikin.
Kehitettiin aikanaan tekniseen tarkkailuun, mutta hauskan efektinsä takia sillä voi kuvata muutakin.
Tekee useimmiten pyöreän kuvan. Suorat kulmat tekevää fisheytä voi käyttää pienikennoisessa digissä ultralaajakulmana. Pieni kenno - telepää iso ja ulottuva. Iso kenno - laajakulmapää laajempi.
GIF
Graphic Interchange Format.
Yksi kuvan sähköisistä tallennusmuodoista. Käytetään www:ssä. Kuvassa on korkeintaan 256 sävyä.Giffiä käytetään esimerkiksi logoissa ja sellaisissa kuvissa, joissa on laajoja tasaisia sävyaloja. Ei sovi tavallisille isoille sävyvalokuville. Tukee läpinäkyvyyttä.
Tulossa takaisin GIF animaation muodossa. Giffin korvaaja on PNG
HAARUKOINTI
Voit kuvata saman kuvan useilla eri valotusarvoilla varmuuden vuoksi.
Monet kamerat osaavat haarukoida itsekseen, kun niitä käskee sen tekemään.
HISTOGRAMMI
Kuvan valoisuus näytetään kaaviona, jossa esitetään pikselien määrät mustalla täytetyllä käyränä tummista vaaleisiin.
Histogrammi on se vuoriston kuva kameran LCD:llä tai Photoshopissa..
Kamerasi voi näyttää histogrammin otetulle kuvalle. Voit tarkistaa onko kuva valottunut liian tummaksi tai
JPEG / JPG
Joint Photographic Experts Group
Tämä on se kuvantallennusmuoto, jota käytetään webissä, kun lähetetään ihan tavallinen
valokuva toiselle sähköpostina tai laitetaan kuva www sivuille katsottavaksi..
Jos et puristaisi kuvatiedostoa kasaan jpeg muotoon, tuo kuvatiedosto olisi suuri ja kulkisi
linjoilla hitaasti ja täyttäisi postilaatikot nopeasti.
JPEG hävittää tietoa. Katso siis otsikon “kuvan säilytys” alta esimerkki.
KOLMESATAAKUUSIKYMMENTÄ 360
Käytännössä kaksiobjektiivisiä kameroita jotka kasaavat kahdesta 180 asteen kuvasta 360 asteen kuvan. Hauska vempele.
KONTRASTI
Kuvan vaalean ja tumman eroa toisistaan kutsutaan kontrastiksi. Pienikontrastinen / kontrastiton kuva on harmaa.
Suurikontrastisessa kuvassa on lopulta vain mustaa ja valkoista.
Tasaisesti liukuva sävyala, jossa on mustaa ja valkoista mukana on miellyttävä silmälle ja toimii painettunakin.Kontrastiin kuuluu sana gamma. Riittää aluksi kun muistat että MAC monitorien gamma on 1,8 ja PC monitorien 2,2.
Jos siis teet macilla kuvan se saattaa olla tummahko PC:llä. Mutta gammaa voi muuttaa huoleti. Monet MAC käyttäjät muuttavat monitorinsa gamman PC gammaksi.
LPI
Lines per inch. Painopuolen termi. Tarkoittaa sitä miten tiheä rasteri on käytössä.
Rasteri koostuu pisteistä, kuva siis jaetaan pisteisiin, jotta se voidaan painaa.
Mitä hienojakoisempi rasteri, sitä suurempi LPI on.
Sanomalehdessä LPI voi olla 60, taidepainatuksessa 100 tms.
Originaalissasi tarvittavan PPI / DPI arvon saa kun kertoo tiedetyn LPI:n noin 2,5 kertaa.
MUTTA !!!!!! Juttele ensin painon faktorin kanssa.
LAG
On viive kahden asian välillä. Digikameroissa lag tarkoittaa aikaa, joka kuluu
siitä kun päätät ottaa kuvan ja painat laukaisijaa ---- siihen kun kamera vihdoin suostuu
ottamaan kuvan. Lag on huono juttu ja pitkä lag tuhoaa kuvaamisnautinnon.
Analogisessa filkkakamerassa ei ole lagia.
LCD
Liquid Crystal Display tarkoittaa nestekidenäyttöä. LCD-näyttö istuu digisi takapuolella.
Siitä voit tarkistaa valotuksen onnistumisen ja rajata makrokuvan.
LCD vie hitosti virtaa, kytke se pois niin paristot säästyvät.
Jotkut onnettomat käyttävät LCD:tä kuvatessaan tähtäykseen. Kädet suorina otettu
kuva tärähtää jokseenkin varmasti.
LUKEMINEN
Jotta voisit kehittyä visualistina sinun on luettava paljon. Nykyaikana ihmiset ovat unohtaneet lukemisen ja tyhmistyvät hissuksiin sitä huomaamatta ja heidän kuvansa alkavat muistuttaa toistensa kuvia. Lukemattomuus siis on tae visuaalisuuden kehittymiseen, koska lukiessa automaattisesti näet teksitin kuvina. Nyt saat somesta kaiken valmiina, etkä kehity kuin plagioijana.
Tässä yksi lukulista, lopeta kuvaaminen muutamaksi kuukaudeksi ja kahlaa tuo läpi vierelläsi vihko ja hyvä kynä.
1. Robert Pirsig: Zen ja moottoripyörän kunnossapito
2. Jumala ja tuhat muuta ukkoa: Raamattu
3. Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla.
4. Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle
5. Suuri määrä arabikertojia: Tuhat ja Yksi Yötä
6. Edgar Allan Poe: Kootut kertomukset
7. Richard Dawkins: Jumalharha
8. Mikä tahansa tietosanakirjasarja: Saat "Tiedon portaat" kympillä divarista
9. Harpo läpi Kalevalaa kursoorisesti, hienoja kielikuvia siellä.
10. Desmond Morris: Eleet kertovat, ilmeet puhuvat ( pakkoluettava jokaiselle valokuvaajalle)
11. Langford`s Basic ja Advanced photography ( pakkoluettava jokaiselle valokuvaajalle)
...kun luet enemmän, luulet vähemmän - valokuvistakin. Lukematta kirjoja, et koskaan pysty luomaan yhtään mitään.
MAKROKUVAUS
Makrokuvauksessa kuvataan kohde luonnollista kokoa isompana.
Perhosen silmästä voi tulla kinoruudun 24x36 millia kokoinen---HUOM!!! teoriassa.
Makrokuvauksessa terävyysalue on pienen pieni. Sitä voit lisätä käyttämällä salamaa,
jolloin voit käyttää pienia aukkoja kuten 22 tai 32 tai 64…Makrokuvauksessa käytetään usein rengasalamaa.
NTSC
On amerikkalainen televisiostandardi ja PAL eurooppalainen.
Törmäät näihin kun alat touhuta digivideon kanssa. Usein kamerasi kysyy
mitä muotoa käytät, kun kytket kameran suoraan televisioon.
PAKKANEN
Älä tuo kameraa sisään aikoessasi jatkaa kuvaamista kahvien jälkeen.
Kamera sulaa ja höyryyntyy sumeaksi ( vertaa silmälasisi) ja kun viet sen taas ulos, se jäätyy ja menee mykäksi. Plonk.
PIIRTOKYKY
On yksityiskohtien toistumista terävänä tai huonossa tapauksessa pehmeinä..
Objektiivissa huono piirtokyky saa aikaan kuvassa monia ongelmia, jotka korostuvat digikameroissa pienen kennon takia.
Siksi digissä objektiivi merkitsee enemmän kuin filmikamerassa. Toisaalta kaikki nykydigit tekevät ihan hienoa jälkeä.
Taitosi kuvaajana tulevat ensin vastaan. Kukaan ??? ei kuvaa pelkästään laskeakseen kuvasta minimaalisen pikkuruisia virheitä.
PIIRTÄMINEN
Ainoa tapa oppia valokuvaamaan on lukea ja piirtää. vaikka et osisi tehdä kuin tikku-ukkoja voit silti visuaalsioida ajatuksiasi paperille. Kun olet lukenut paljon, sinulla on asioista mielikuvia. Niitä voit piirrellä paperille ja kehitellä rajatta. Sitten voit ottaa kuvia, joita ei muilla ole. Kävelemällä kameran kanssa päämäärättömästi vain turhaudut.
PISTEMITTAUS
Kamerassasi on monta mittaustapaa. Pistemittaus on niistä tarkin mutta vaarallisin.
Matrix mittaus huomioi valoisaa ja tummaa ja laskee parhaan keskiarvon.
Pistemittaus taas mittaa valon vaikkapa poskesta. Mieti mitä teet.
PIKSELI / PIXEL
Pixel-sana tarkoittaa samaa kuin Picture Element.
Pikseli on kuvatiedoston pienin osa, tasasivuinen nelikulmio, joka edustaa yhtä värisävyä ja tummuusastetta.
Niistä kuva muodostuu. Kun niitä on paljon jollain alueella on kuva tarkemman oloinen, kun samassa alueessa on niitä on vähän on kuva vähemmän tarkan näköinen.
PPI
Pixels per inch, pikseleitä tuumalla. Tarkoittaa kuvankäsittelyketjussa kuvaelementtejä.
DPI sotketaan PPI:hin. Virhe ei ole kamalan iso, mutta tosiasiassa
DPI tarkoittaa tulostuksen yhteydessä syntyviä pisteitä.
POLTTOVÄLI
Kertoo objektiivin tavasta “nähdä” kohde. Normaaliobjektiivi antaa suurin piirtein
vastaavan kuvakulman kuin yksi silmä. Normaaliobjektiivi on kinokamerassa n. 50 milliä.
Siten esim 200 millinen objektiivi suurentaa neljä kertaa kohdetta. ( 200 / 50 = 4)
Digien polttoväli ilmoitetaan kennon koosta riippuen eritavalla kuin isomman kinokameran.
RAW
Tiedostomuoto, jota kameran sisäiset ohjelmat eivät ole käsitelleet.
Digitaalisen kuvantuotannon perusmuotoeli "digitaalinen negatiivi."
RAW on siis se tiedosto, jonka kenno tuottaa ennekuin kamera muokkaa tiedostoa esimerkiksi jpg:ksi.
Raw avataan tietokoneeseen joko kuvankäsittelyohjelmalla, joka ymmärtää raw muotoa tai ensin kameravalmistajan omalla ohjelmalla, josta se siirretään vaikkapa Photoshoppiin esim TIF tai JPG muodoissa. Raw tiedostossa olevia kuvausvirheita voi korjata enemmän kuin jpg tiedoston vastaavia.
Jos osaat asiasi --- voit tehdä lähes ihmeitä RAW:n avaamisvaiheessa, mutta jos et osaa juuri mitään, käytä jpg:tä. Jos et ole ammattilainen, et huomaa lopputuloksessa mitään eroa. Keskity siis kuvaamiseen ja elämään...;-)
RESOLUUTIO ELI EROTTELUKYKY
Tarkoittaa sitä tiedon määrää, joka sisältyy tiettyyn alueeseen, jonka digikamerasi tuottaa.
Mitä pienempi resoluutio, sitä pienemmän kuvan voi kameran tekemästä tiedostosta tulostaa.
( teen myöhemmin mahdollisimman selkeän esityksen resoluutiosta tähän)
REPRO
Painoissa muutettiin kuvat paino-originaaleiksi jättimäisellä reprokameralla ja samalla lisättiin rasteri.
Tämä on kuitenkin väistynyt tekniikka ja tilalle ovat tulleet skannerit.
RGB
Red, Green, and Blue (punainen, vihreä ja sininen) tietokoneen näytöllä näkyvät värit ja niiden yhdistelmät
additiivista värinsekoitusta käytettäessä.
RGB:n värien summa pitäisi olla valkoinen. Sitä se ei kuitenkaan käytännössä aivan ole.
( se cmyk oli siis subtraktiivinen eli vähentävä ja siinä värien summa on musta )
SKANNERI
Useimmiten käytetään tasoskanneria, jolla luetaan digitaaliseen muotoon asiakirjoja, kuvia jne. Voit myös käyttää tekstintunnistuohjelmaa ja skannata sisään esim lehden sivun ja muuttaa sen editoitavaksi dokumentiksi. ( muista copyright) Tasoskanneriin voit laittaa pieniä esineitäkin.
Negaskannerilla saa parhaan tuloksen negatiivista tai diasta. Optotek ainakin myy niitä 2018
SYNKKA-AIKA
Salamavalo valaisee vain osan kuvasta, jos suljinaika on nopeampi kuin synkka-aika, joka on yleensä maksimissaan 250 osasekuntia. On jälkimmäisen verhon synkkaa ja ensimmäisen verhon synkkaa, salama voi siis välähtää kun suljin aukeaa tai kun se on menossa kiinni. Asialla on vaikutusta siihen, miten liikkuva valonlähde kuvautuu pimeässä.
STABILISAATTORI
Kuvanvakaaja, joka liikkuu kamerassa estäen kameran tärinän vaikutusta kuvaan. Toimii joko liikuttaen linssiä optiikassa tai kennoa kamerassa. Oikeasti hyödyllinen asia.
Monia nimiä esim O.I.S.
TFT
Värillisiä nestekidenäyttöjä. Littunäyttöjä siis. Vievät vähän tilaa pöydällä ja kuva näyttää
terävältä ja välkkymämältä. Katselukulma muuttaa värejä ja tummuutta. Kuolleita pikseleitä saattaa esiintyä, ne näyttävät esim. mustilta. Yleensä korvataan takuussa monitori, jossa useampi kuin kolme deadpixels....joskus monitori on DOA ( dead on arrival)
THUMBNAIL
Peukalonpääkuvat. Toimivat usein webissä linkkeinä isompiin kuviin. Painavat pari kilotavua ja koska kuva on pieni se voi olla Gif tai Jpg. Photoshop tekee automaattisesti webgallerioita, joiden peukalonpäiden koon voi säätää.
TIFF / TIF
Tagged Image File Format. Tiedostomuoto, joka ei hävitä informaatiota. Tif aukeaa yleensä vaivatta niin PC:llä kuin Mac:illa. Yleisin korkealaatuinen tallennusmuoto. Kannattaa tallentaa kuva suoraan kamerasta otettuna tiffiksi ja työskennellä jatkossa vain Tif originaalin kopiolla.
TEKIJÄNOIKEUDET
Tekijänoikeuksien rikkominen tuntuu nykyisin olevan pelkkä hauska harrastus.
Ne henkilöt, jotka ovat käyttäneet massiivisesti energiaansa ja rahaa saavuttaakseen tason, jolla heidän työnsä ovat haluttuja, menettävät elinkeinonsa tai heidän elinkeinonsa heikentyy piratismin ja tekijänoikeuksien rikkomuksien vuoksi.
Ennenkuin kopioit luvatta tuotteita--- mieti hetkinen, miltä sinusta tuntuisi jos jotain itsetekemääsi varastettaisiin.
TIETOKONE
Saat digikuvauksesta eniten opettelemalla tietokoneessa tapahtuvaa kuvankäsittelyä. Mieti tarkkaan minkä tuotemerkin hankit, koska jäät tavallaan käyttöjärjestelmän vangiksi.Kun ostat lisävälineitä, ne eivät aina ole sujuvasti siirrettävissä toisiin tietokoneisiin.
Jos pidät tietokoneen säätämisestä tarpeittesi mukaan, ongelmatilanteiden ratkaisemisesta tai tietokoneesi on oltava nopea - erityisesti pelikone, valitse WIN PC.
Jos haluat keskittyä vain tietokoneella tehtäviin asioihin, eikä se mitä on “konepellin alla”
kiinnosta sinua ja haluat varmatoimisuutta ja helppoutta ja tylsyyttäkin ---- valitse Mac.
Vieläkään MAc ei ole niin arka viruksille kuin PC. MAC hinnat ovat nyt hyvin lähellä PC koneita.Jos olet iäkkäämpi, selviät mahdollisesti MAC:in kanssa paremmin ja voit olla osa Applen ekosysteemiä.
VASTAVALOSUOJA
Vastavalosuoja on objektiivin etupuolella oleva suojus, eräänkainen aurinkolippa,
joka estää suorien säteiden pääsemisen etulinssiin. Suorista säteistä voi kuvaan tulla heijastuksia, jotka pilaavat terävyyden jne. Vastavalosuojia voi ostaa mutta sellaisen voi vaivatta tehdä itsekin mustasta pahvista.
VAARINHOUSUT
Ei, juu, vaarinhousut on panttileikki. Stadin skloddit braijaa -kirjassa kerrotaan leikistä näin: "yksi leikkijä valitaan kyselijäksi, muut istuvat piirissä tai muuten vain kuka missäkin. Kyselijä aloittaa jostakusta esittämällä tälle jonkin sellaisen kysymyksen, johon on vastattava "ei" ja seuraavan, johon on vastattava "juu", seuraavaan "vaarinhousut". Jos vastaaja sanoo väärin tai nauraa, hänen on annettava pantti ja kyselijä siirtyy seuraavan leikkijän luo.
Jos kuvaat liikaa, unohdat leikkiä ilman kameroita ja tietokoneista jne. Jos unohdat elämisen ja leikkimisen ei kuvaaminenkaan suju, vaan jäät polkemaan paikalleen. Leiki, lue ja touhua niitä näitä ja unohda kuvaaminen vaikka vuodeksi, niin se maistuu ja kehityt.
Lopuksi rahasta
Olet ostanut kameran, lukenut käyttöohjeen ja sinusta on siis tullut valokuvaaja. Kävelet illalla töistä kotiin ja näet miten sateenkaari loistelee nelinkertaisena maiseman yllä ja sateenkaaren kummassakin päässä seisoo sumussa silhuettina hirvi sarvineen kullanpunaista auringonlaskua vasten.
Painat autofocuksella OIS päällä P asetuksella laukaisinta ja naks...hieno kuva.
Kiireesti kotiin ja kuva koneelle ja nopsaan kuvasi YLE:n joukkoistamismekanismilla uutisten lopun ja säätiedotuksen alun väliin ihailtavaksi.
Annoit juuri ilmaiseksi.
Älä tee sitä.
Miksi?
Tätä kirjoittaessani on yli kolmekymmentä huppuammattilaiskollegaani työttömänä. Heidän työnsä ovat moraalista mitään piittaamatta varastaneet toimittajat ja ilmaiskuvia jakavat amatöörikuvaajat. Neljän vuoden koulutus alalle ja itsensä kehittäminen työssä ovat menneet takiasi hukkaan.
Ei ole kysymys siitä, että sinun sateenkaarikuvasi veisi keneltäkään heti työtä, vaan siitä - että ilmaiskuvien antamisen myötä asenne muuttuu hitaasti. Olet muussa työssä ja siitä saadun ansion tukemana annat kuviasi, mutta valokuvaajat ovat siinä ammatissa missä ovat -eivätkä hekään tule sinun työtäsi viemään ollessaan vakiduunissa.
Tässä on kyse moraalista, joudut miettimään tätä lukiessasi ... onko sinulla sitä? Vai kusetko ammattivalokuvaajan muroihin senjälkeen, kun olet syönyt hänen aamiaispöytänsä tyhjäksi.
Totta on että yhteiskunta muuttuu. Mutta pitääkö sen todella muuttua moraalittomaksi ja piittaamattomaksi paikaksi. Käännä asia toisin päin. Oletetaan, että olet ohjelmoija yksityisessä yrityksessä. Huomenna pomosi kutsuu sinut huoneeseensa ja: "Kuulehan Virtanen, sinut on irtisanottu, koska saamme tänne sinun palkkasi määrällä neljä työtöntä valokuvaajaa. Kiitos panoksestasi, luovuta avaimet vaikka heti."
Olisiko kivaa?
Tuon saat aikaan hitaasti rapauttaessasi oikeudenmukaisuutta antaessasi kuvasi heti kun voit. Maailma tuhoutuu, jos ajattelet vain itseäsi.
En panisi pahakseni, jos kirjoittaisit minulle mielipiteesi tästä koulusta.
Kerro sieltä löytämistäsi virheistä ja kehitysehdotuksistasi. klik tuohon mailjorelle.
Loppuun yksi ote tulevasta lehtikuvauksen oppikirjasta.
Tämän lukeminen ei tee pahaa, vaikka olisit ihan noviisi valokuvauksessa.
Syyt ja seuraukset
Outoa, mutta lehtikuvaajalla ja rikospoliisilla on jotain yhteistä. Kyky nähdä työskentelypaikalla asioita, jotka ovat seurausta jostain aiemmin tapahtuneesta. Näistä poliisi keittää kasaan tutkimuksen perusteet ja lehtikuvaaja löytää oman suhtautumisensa kuvaukseen ja sen kohteeseen.
Nykylehtikuvaus on taltioimista enimmäkseen. Kuvaaja menee ja painaa suljinta. Helppoa, ikävä kyllä. Tulos on yhtä kevyt kuin amatöörin, koska myös amatöörikuvaaja menee jonnekin ja painaa nappia taltioiden sen enempää miettien.
Todellinen ammattilainen katsoo ensin, mistä on kysymys. Oikeastaan todellinen pro pikemminkin näkee, mistä on kysymys, koska todellisuus on hänelle useimmiten ensin kuvia. Hän etsii tapahtumalle johtolankoja ja koettaa löytää syitä siihen, miksi haastateltava toimii kuten toimii, tai miksi auto on solmussa puun ympärillä.
Voit toki vain taltioida, mutta voit myös oivaltaa ja tuottaa juttuun oman visuaalisen lisäsi. Journalismin näkökulmasta lehtikuvaaja menettää merkityksensä, jos hän ei näe ja osaa tehdä johtopäätöksiä. Erityisen haastavaa on teknisten johtopäätösten tekeminen. Takavuosina se oli vaikeinta monille naiskuvaajalle, nyt se näyttää olevan vaikeaa myös mieskuvaajille uusavuttomuuden lisääntyessä. 40-50 vuotta sitten jokainen pikkupoika tiesi, mistä kohdasta menopeliä kadulta löytämänsä auton osa oli peräisin. Tänään moni ei näe enää löytyneiden tavaroiden tai hajonneiden infran osien merkitystä, koska virtuaalimaailmassa eletään yhä syvemmällä.
Omassa opetustyössäni oli haastavaa kävellä kadulla opiskelijan kanssa ja osoittaa asioita ja kysyä, mitä ne merkitsevät. Valitettavasti tämä on edelleen myös sukupuolikysymys. Naistoimittaja saattaa edelleen kirjoittaa pyssystä tai kuvailla miten sotilaalla oli kainalossa konekivääri. Kuvaajan tehtävä on silloin auttaa ja kertoa vaikkapa, että konekiväärin ja konepistoolin ero on suuri. Tässä ei ole kyse sovinismista, vaan valitettavasta todellisesta ilmiöstä.
Oivaltamista voi harjoitella jos haluaa. Kirjastoissa on valtava määrä teoksia, joissa avataan esimerkiksi - miten infrastruktuurimme toimii. Kun on aikansa opiskellut, tajuaa vaikkapa - mitä tarkoittaa öljyläikkä tiellä ja 100 metrin päässä siitä tienlaitaan pysähtynyt ryöstäjän pakoauto.
Jos on kyvytön tulkitsemaan ympäristöään, on sen vanki. Journalistin pitäisi kyetä avamaan näkemänsä osaksi juttuaan. Toimittajan oman arvion perusteella tapahtuva juttujen teko tuntuu supistuneen kolumneiksi. Kolumni taas ei ole uutisjuttu, vaan hiukan virallisempi mielipidekirjoitus. Suomi on tapahtumaköyhä maa, josta seuraa - että lehtikuvaajan on vaikea tuottaa samalla tavalla mukaansa tempaavaa kuvaa, kuin jo keskieuroopassa, jossa tapahtumat ovat enemmän fotogeneettisiä. Jos Suomessa tapahtuu dramaattisia asioita, on ammattikuvaaja äärimmäisen harvoin paikalla. Edeltävä merkitsee onnettomuuksia, joiden kuvaaminen on yleensä samanlaista kuin haastatteluidenkin, keskellä kuva-alaa makaa ruttaantunut auto tai hymyilee jakoavaimena kolmannen luokan laulajatar.
-
Alla on muutama kuva. Voi pitää tätä eräänlaisena harjoituksena, jonka nimi on: "Mitä on tapahtunut".
Jos ymmärrät, mitä on tapahtunut - on paljon selkeämpää ajatella hakemasi lehtikuvan olemusta. Jos silmiesi edessä on kivi ja paikalta on kuulunut repivää ääntä, voit olettaa ihan mitä tahansa, ellet katso tarkemmin ja oivalla syytä ja seurausta.
Oma valistunut avaukseni on kuvan alla kuvana ( tulossa kohtapuoliin), jonka olen pienentänyt niin, ettet saa heti selvää. Internetsukupolvihan haluaa vastauksen ilman sen hakemiseen käytettyä vaivaa.
Jos kuvaat liikaa, unohdat leikkiä ilman kameroita ja tietokoneista jne. Jos unohdat elämisen ja leikkimisen ei kuvaaminenkaan suju, vaan jäät polkemaan paikalleen. Leiki, lue ja touhua niitä näitä ja unohda kuvaaminen vaikka vuodeksi, niin se maistuu ja kehityt.
Lopuksi rahasta
Olet ostanut kameran, lukenut käyttöohjeen ja sinusta on siis tullut valokuvaaja. Kävelet illalla töistä kotiin ja näet miten sateenkaari loistelee nelinkertaisena maiseman yllä ja sateenkaaren kummassakin päässä seisoo sumussa silhuettina hirvi sarvineen kullanpunaista auringonlaskua vasten.
Painat autofocuksella OIS päällä P asetuksella laukaisinta ja naks...hieno kuva.
Kiireesti kotiin ja kuva koneelle ja nopsaan kuvasi YLE:n joukkoistamismekanismilla uutisten lopun ja säätiedotuksen alun väliin ihailtavaksi.
Annoit juuri ilmaiseksi.
Älä tee sitä.
Miksi?
Tätä kirjoittaessani on yli kolmekymmentä huppuammattilaiskollegaani työttömänä. Heidän työnsä ovat moraalista mitään piittaamatta varastaneet toimittajat ja ilmaiskuvia jakavat amatöörikuvaajat. Neljän vuoden koulutus alalle ja itsensä kehittäminen työssä ovat menneet takiasi hukkaan.
Ei ole kysymys siitä, että sinun sateenkaarikuvasi veisi keneltäkään heti työtä, vaan siitä - että ilmaiskuvien antamisen myötä asenne muuttuu hitaasti. Olet muussa työssä ja siitä saadun ansion tukemana annat kuviasi, mutta valokuvaajat ovat siinä ammatissa missä ovat -eivätkä hekään tule sinun työtäsi viemään ollessaan vakiduunissa.
Tässä on kyse moraalista, joudut miettimään tätä lukiessasi ... onko sinulla sitä? Vai kusetko ammattivalokuvaajan muroihin senjälkeen, kun olet syönyt hänen aamiaispöytänsä tyhjäksi.
Totta on että yhteiskunta muuttuu. Mutta pitääkö sen todella muuttua moraalittomaksi ja piittaamattomaksi paikaksi. Käännä asia toisin päin. Oletetaan, että olet ohjelmoija yksityisessä yrityksessä. Huomenna pomosi kutsuu sinut huoneeseensa ja: "Kuulehan Virtanen, sinut on irtisanottu, koska saamme tänne sinun palkkasi määrällä neljä työtöntä valokuvaajaa. Kiitos panoksestasi, luovuta avaimet vaikka heti."
Olisiko kivaa?
Tuon saat aikaan hitaasti rapauttaessasi oikeudenmukaisuutta antaessasi kuvasi heti kun voit. Maailma tuhoutuu, jos ajattelet vain itseäsi.
En panisi pahakseni, jos kirjoittaisit minulle mielipiteesi tästä koulusta.
Kerro sieltä löytämistäsi virheistä ja kehitysehdotuksistasi. klik tuohon mailjorelle.
Loppuun yksi ote tulevasta lehtikuvauksen oppikirjasta.
Tämän lukeminen ei tee pahaa, vaikka olisit ihan noviisi valokuvauksessa.
Syyt ja seuraukset
Outoa, mutta lehtikuvaajalla ja rikospoliisilla on jotain yhteistä. Kyky nähdä työskentelypaikalla asioita, jotka ovat seurausta jostain aiemmin tapahtuneesta. Näistä poliisi keittää kasaan tutkimuksen perusteet ja lehtikuvaaja löytää oman suhtautumisensa kuvaukseen ja sen kohteeseen.
Nykylehtikuvaus on taltioimista enimmäkseen. Kuvaaja menee ja painaa suljinta. Helppoa, ikävä kyllä. Tulos on yhtä kevyt kuin amatöörin, koska myös amatöörikuvaaja menee jonnekin ja painaa nappia taltioiden sen enempää miettien.
Todellinen ammattilainen katsoo ensin, mistä on kysymys. Oikeastaan todellinen pro pikemminkin näkee, mistä on kysymys, koska todellisuus on hänelle useimmiten ensin kuvia. Hän etsii tapahtumalle johtolankoja ja koettaa löytää syitä siihen, miksi haastateltava toimii kuten toimii, tai miksi auto on solmussa puun ympärillä.
Voit toki vain taltioida, mutta voit myös oivaltaa ja tuottaa juttuun oman visuaalisen lisäsi. Journalismin näkökulmasta lehtikuvaaja menettää merkityksensä, jos hän ei näe ja osaa tehdä johtopäätöksiä. Erityisen haastavaa on teknisten johtopäätösten tekeminen. Takavuosina se oli vaikeinta monille naiskuvaajalle, nyt se näyttää olevan vaikeaa myös mieskuvaajille uusavuttomuuden lisääntyessä. 40-50 vuotta sitten jokainen pikkupoika tiesi, mistä kohdasta menopeliä kadulta löytämänsä auton osa oli peräisin. Tänään moni ei näe enää löytyneiden tavaroiden tai hajonneiden infran osien merkitystä, koska virtuaalimaailmassa eletään yhä syvemmällä.
Omassa opetustyössäni oli haastavaa kävellä kadulla opiskelijan kanssa ja osoittaa asioita ja kysyä, mitä ne merkitsevät. Valitettavasti tämä on edelleen myös sukupuolikysymys. Naistoimittaja saattaa edelleen kirjoittaa pyssystä tai kuvailla miten sotilaalla oli kainalossa konekivääri. Kuvaajan tehtävä on silloin auttaa ja kertoa vaikkapa, että konekiväärin ja konepistoolin ero on suuri. Tässä ei ole kyse sovinismista, vaan valitettavasta todellisesta ilmiöstä.
Oivaltamista voi harjoitella jos haluaa. Kirjastoissa on valtava määrä teoksia, joissa avataan esimerkiksi - miten infrastruktuurimme toimii. Kun on aikansa opiskellut, tajuaa vaikkapa - mitä tarkoittaa öljyläikkä tiellä ja 100 metrin päässä siitä tienlaitaan pysähtynyt ryöstäjän pakoauto.
Jos on kyvytön tulkitsemaan ympäristöään, on sen vanki. Journalistin pitäisi kyetä avamaan näkemänsä osaksi juttuaan. Toimittajan oman arvion perusteella tapahtuva juttujen teko tuntuu supistuneen kolumneiksi. Kolumni taas ei ole uutisjuttu, vaan hiukan virallisempi mielipidekirjoitus. Suomi on tapahtumaköyhä maa, josta seuraa - että lehtikuvaajan on vaikea tuottaa samalla tavalla mukaansa tempaavaa kuvaa, kuin jo keskieuroopassa, jossa tapahtumat ovat enemmän fotogeneettisiä. Jos Suomessa tapahtuu dramaattisia asioita, on ammattikuvaaja äärimmäisen harvoin paikalla. Edeltävä merkitsee onnettomuuksia, joiden kuvaaminen on yleensä samanlaista kuin haastatteluidenkin, keskellä kuva-alaa makaa ruttaantunut auto tai hymyilee jakoavaimena kolmannen luokan laulajatar.
-
Alla on muutama kuva. Voi pitää tätä eräänlaisena harjoituksena, jonka nimi on: "Mitä on tapahtunut".
Jos ymmärrät, mitä on tapahtunut - on paljon selkeämpää ajatella hakemasi lehtikuvan olemusta. Jos silmiesi edessä on kivi ja paikalta on kuulunut repivää ääntä, voit olettaa ihan mitä tahansa, ellet katso tarkemmin ja oivalla syytä ja seurausta.
Oma valistunut avaukseni on kuvan alla kuvana ( tulossa kohtapuoliin), jonka olen pienentänyt niin, ettet saa heti selvää. Internetsukupolvihan haluaa vastauksen ilman sen hakemiseen käytettyä vaivaa.
Jos varastat kouluni materiaalia, tulen ja olen keljukerpele ja syötän sinut mörrimöykylle.
Mailaa ja pyydä lupa nätisti - niin annan. (ehkä)
Amen.
Videot
