lauantai 14. lokakuuta 2017

3788 km ja kiertoympyräliittymät

Suomi on päättymätön tie eimissään - mutta keskellä metsää.

Välillä tie vie paikkaan, jollaisia täällä kutsutaan kaupungeiksi. Niiden ympäristöön keskustapuolue pumppaa rahaa kuin Kankkulan kaivoon saadakseen haalittua äänestäjiä. Turhaa kaikki tyynni, kannettu vesi ei ao. kaivossa pysy. Nuoret muuttavat pois ja työttömät peräkammarinpojat kantavat sossun rahan paikalliseen siwalepaan kompuroiden mäyräkoira kainalossa rintamamiestalon yläkertaan.
-
Päättymätön raiskattujen metsien läpi kulkeva huonokuntoinen pikitie yhdistää kaupungit, joiden identiteetti perustuu liikenneympyröissä pönöttäviin esineisiin. Kaupungit itsessään ovat samannäköisiä kaikkialla. Oli sitten Utsjoki tai Utssalo, mittakaava vaihtuu, mutta sama rumuus ja kaava toistuu. Laatikkomaisessa tiilirakennuksessa tasakattoineen on Osuuspankki, R- kioski ja kauppa.
Kehittyneemmässä kaupungissa samassa talossa on (ollut) poliisi,  keskiolutbaari ja pizzeria Al-Paradizo. Kaupungissa saattaa olla toinenkin samanlainen laatikko, jossa kirjasto ja kunnavirasto ja Kela.
Yhtäkaikki, kaikki samannnäköisiä - samasta softasta ja RT kortistosta tulleita mitäänsanomattomia lättänöitä. Niiden edessä Itäsuomessa seisoo viimassa ja sateessa moottorisahalla veistetty karhu. Laatikoissa on tasakatto, jota joka kolmas vuosi paikkaa obligatorisilta vuodoilta ukkeli tohottimen, pikipannun ja huoparullien avulla.
Tasakattoja piirtäneet arkkitehdit pitäisi panna korvaamaan se harmi - mitä he saivat aikaan ARAVA tyyppipiirrustuksia tottelemaan pakotetuille OK rakentajajille.
No...nyt ne talot on kaikki harjakattoistettu alettuaan mädäntyä ylhäältäkäsin..
-
Asiaan Puusa. Kiertoliittymä aka liikenneympyrä. Kiertol. jne on samaa arvonkohotuskielen purskautumaa kuin sihteeri - assistentti tai siistijä - siivooja. Posti sentään muuttui postiksi  älynväläyksen johdosta. Minä kutsun ympyröitä liikenneympyröiksi je ne leimaavat paikkakunnat toistensa kaltaiseksi.
-
Kokeilin vuosi sitten kysyä "sellin paarissa" vakijengeiltä, mitä heidän kuntansa ympyrässä oli. Harva muisti. Muistanko minä, mitä Keravalla on? En, koska Kerava haluaa olla KAUPUNKI, joten meillä on turhat liikennevalot ja vihreän aallon irvikuva ajalle, jolloin Keravan viisi autoa kohtaavat kello 0700 ja 1700. Keravan ympyrä olisi epäilemättä samannäköinen kuin Kuusamonkin. Meillä on logossä vihreä käpy????  Näen silmissäni kävyn leijuvan sen ympyrän päällä, jota pääristeykseen kaikki halusivat, mutta johon tuli liikenteen sujumista tehokkaasti hidastava ja päästöjä lisäävä valo-opastehimmeli.
-
Kuka sitten suunnittelee ympyrätaiteen. Kuten Keravalla, kukaan ei kunnissa tai kaupungeissa vastaa maileihin. Tuntuu, että meillä ja muualla Suomessa kaupunkien strategiaan kuuluu, että päättäjien mailosoitteet ovat löydettävissä, mutta kukaan ei viestihin vastaa.  Vastaus kirjallisena saattaisi olla kompromettoiva. Johtosääntö ja sen salainen sanaton sopimus kieltää? kirjallisen kommunikoinnin asukkaan kanssa. Näin kaupungeissa huhutaan.
-
En siis saanut mistään tietoa, kuka ympyrät suunnitteli. Pitää arvata. Oletan, että ne taiteilee Tiealaitoksen insinööri, rakennusmestari, kaavoittajan sisarenpoika kymppitonnilla, koska käynyt HEO: graafisen suunnittelun vuoden linjan. Suunnittelija voi olla opistotason rakennusarkkitehti tai paikallinen taiteilija, jota varten perustetaan työryhmä tai komitea valvomaan, ettei ideointi karkaa kunnajohdolta.
-
Tehdään siis Googlehaku. Koetetaan ensin “kiertoliittymä”. 109000 hittiä ja ensimmäisissä 50:ssa ei sanaakaan ympyrässä olevasta “taiteesta”.
Koetetaan “kiertoliittymä + taide”, saadaan 15 300 hittiä. Tärppäsi. Ekana on Vuoksenniskan kiertoliittymien taidekilpailu. Linkin takana teksti - "Pahoittelemme, hakemaasi sivua ei löydy".
Seuraava hitti on HS juttu, jossa todetaan, ettei tielaitoksella ole rahaa ympäristötaiteeseen.
-
Päästään Tyrnävän kiertoliittymän taiteeseen, jota minäkin kuvasin
Jutussa mainitaan teoskuvan kuvaaja Erja Väyrynen. Kuva on....kauhea.

Lainaus
Paikkakunnan ensimmäinen ympäristötaideteos paljastettiin 26.9.2015. Arjen helmiä -teos muodostuu hevoshahmosta, ratsastajasta ja pallomaisista suurista helmistä. "Luonnollista kokoa suurempi suomenhevonen, asennossa, joka kuvaa vahvaa olemista, ymmärrystä ja itsetuntoa - sellaista jalat maassa olemista. Vanhemmilla suomenhevosruunilla on monesti tämä asenne. Sen huomaa helposti ei-hevosihminenkin. Hevonen ilmentää paljon visuaalisesti kiehtovia asioita. Suomenhevosella on iso rooli koko maan historiassa, ja nykyäänkin se on osaltaan säilyttämässä maaseudun elinvoimaisuutta" luonnehti taiteilija Pia Hentunen suunnitelmaansa. Myös valaistuksella tulee olemaan tärkeä osa teosta.

Kun olin ohittamassa, ei valaistusta ollut ja suomenhevonen näytti hylkeeltä. Operaation takana on aluearkkitehti Helena Illikainen. Vaikka teos ansaitsee visuaalisilta arvoiltaan ehdot eli 4,0 - se kuitenkin on ainoa pahkiajamistani, jolla niitä on.
Nimittäin.
Liikenneympyrässä oleva esine on nähtävä ratin takaa. Auto tulee eimistään ja on ympyrässä noin 2-5 sekuntia. Paikkakunnan identiteetti pitäisi selvitä vilkaisulla ja oleellista ... siltä tasolta, jossa kuljettaja istuu. HA:n kuljettaja istuu alhaalla ja tarkkailee, ettei kukaan tule päälle tai jää alle. Siksi mielestäni ympyrä on kelvottomin identiteetin nostattaja.
Jokainen muistaa Mikkelissä omituisen ruostuneen ympyrän ja Kalajoella omituisen kellanharmaan betonimöykyn. Mutta ympyrä on paikka, josta pyritään selviämään ilman kolaria ulos ja siksi paikkakunnan identiteetti pitäisi ilmaista ennen ympyrää tien vieressä.
-
Tyrnävällä hylkeen näköisen pullukkahepan vieressä on pyöreitä häkkyröitä ja ratsastaja on ottanut yhden syliin. Staijasin teoksen ympärillä puolisen tuntia - kiertäen sitä ja koetin keksiä motiivia pallukoille. Koska ympyrätaide ei varsinaisesti ole rafaelwardia, sen pitäisi aueta nopsaan. Ohi kulkee ukkeli formulallaan ( pyörällinen potkukelkka)
Kysyn, että mistä tuossa on kysymys?
Ukkeli..” Hmphhhh mähähhää” joka oli samalla pisin kuulemani kommentti seudulla mistään asiasta. Käy ilmi, että seudulla puhutaan vain tutuille, eikä helsinginhomoille.
-
Alla kuvassa kaupunki sellaisena, kuin tuo Potemkinin kulissi toistuu satoja kertoja maassamme. Sitten ilman paikkatietoa kuvia muutamista ympyräkoristeista.
Jätän arvion sinulle. Nuo ympyrät ovat Suomi. Niiden luomistyön taustalla lienee kiihkeitä riitoja "
liperaalin kulttuurisihteerin ja kaupunkinhallituksen lestatiolaiskepulaisen puheenjohtajan" välillä. 



 Kuvassa Suomi asfaltoituna.



Kuvassa Suomi ja möykky.



Kuvassa Suomi ja tappeja.



Kuvassa Suomi Tyrnävällä ja piruntorjuntabunkkeri.



Kuvassa Suomi ja propeli kivikasassa.



Kuvassa Suomi ja erivärisiä levyjä pystyssä.



Kuvassa Suomi ja karsittuja tappeja kivikasassa.


Kuvassa Suomi ja Jeesus.


Kuvassa Suomi ja harmaita tappeja poikittain.


Kuvassa Suomi ja värikkäitä tappeja pystyssä.

Tuossa alla on taas normaali kommentointimahdollisuus.