lauantai 11. maaliskuuta 2017

Pakolaiset ja Suomi ensin ( laittomat rekisterit ja journojen uhkailu)


11.3. Helsingin Rautatientorilla noin 40-50 mielenosoittajan kirjava joukko vastusti Ateneumin edessä olevaa -Migrin päätöksiä protestoivaa- pakolaisleiriä. "Suomi ensin" ry:stä irronnut "puhdistajat" kokoontui luistiradan vierelle ja osin humaltuneet puhujat karjuivat perheiden ja lasten kuultaviksi iskulauseita pedofiileistä ja raiskaajista. Osa perheistä nouti lapsensa ja lähti pois. 15 minuutin metelöinnin jälkeen poliisi ohjasi mielensoittajat pois lasten kuuluvilta kohti Kaisaniemen kenttää. Vahinko oli jo tapahtunut.


Olen seurannut ääriliikkeiden marsseja 1,5 vuotta. Alusta alkaen asenne lehtikuvaajia ja toimittajia kohtaan on ollut kuin muualta saneltu. Juostaan suoraan päin, pysähdytään metrin päähän ja otetaan kuva kasvoista ja naureskellaan. Otanmäessä jouduin lisäksi tönityksi ja uhkaajat vetivät kurkkunsa poikki kansainvälisen merkin.
Otaksutaan yleisesti, että ääriliikkeillä on laittomia rekistereitä "suvakeista" ja journalisteista, eli "tappolistoja" kuten minulle Tapanilan urheilumajan luona vuosi sitten sanottiin. Tällainen henkilörekisteri on laiton ja Journalistiliiton pitäisi kiinnittää tähän asiaan lisää huomiota. Rautatientorilla minuun ei ehditty kohdistaa fyysistä väkivaltaa, koska kutsuin poliisia lähemmäs. YLE:n TV:n kuvaaja oli esimerkiksi koetettu kampata useaan otteeseen. Otanmäessä pari naistoimittajaa lähti pois, koska pelästyi uhkailuja. Tämä lienee ääriliikkeiden versio sananvapaudesta. Pelotellaan journalisteja pois tilanteista, jotka voivat riistäytyä väkivaltaisiksi.
-
Seuraavana 
Olli Heikkilän video SE striimistä, joka on kuvattu Ilja Janitskin lahjoittamalla kameralla. Videolla Marco DeWitt tulee kuullustelemaan minua ja ohjeistamaan, miten saan tehdä työtäni.  Tätä edelsi liikkeen naishenkilön aggressiivinen lähentyminen, kuvausyritys ja minuun kohdistettu vihainen puhe. Näiden ihmisten kanssa kommunikointi on vaikeaa, koska he ovat kiihdyttäneet itsensä sellaiseen vihaan, etteivät kykene vastaanottamaan rauhallista puhetta. Journalistista työtä tekevien piilo- ja avoin uhkailu on kuitenkin ajattelematon virhe, koska siten liikkeet eivät  saa edes neutraalia huomiota - vaan jäävät kokonaan ilman sitä.
-
Ao. video on tässä ruutukaappauksena, koska ns. "haastattelun" tekemisen ja erityisesti sen julkaisuun tarvitaan kohteen lupa, jota minulta ei kysytty. SCRC on tässä siis eräänlainen todiste tapahtumasta ja liikkeen julkiselta YouTube sivulta haettu. Tällaisia videoita on käytetty MV lehdessä kohteiden pilkkaamiseen, jos he ovat osoittaneet jollain tavalla heikkoutta tai hermostuneet.

video


Kuvasin paljon, kuten olen tehnyt ääriliikkeiden miekkareissa lähes kaksi vuotta ( taustalla ajatukseni kirjan tekemisestä aiheesta). Etsin lehtikuvaajan keinoin provokaatioita ja väkivaltaa, koska mahdollinen asiakkaani BlackStar sellaisia voisi käyttää ja jakaa USA:ssa. Tähän mennessä materiaalini ei ole kilpaillut Saksan ja Ranskan mellakoiden kanssa :-) Miten voisikaan, volyymit ovat aivan erillaiset. Toivottavasti ei koskaan jouduta tilanteeseen, jossa Suomen mellakat nousevat maailmanlaajuiseen uutisvirtaan väkivaltansa takia. Paikalle oli uhannut tulla ns. "puhdistajia", joiden oli tarkoitus tuhota pakolaisten leiri, jos nämä eivät olisi poistuneet klo 1500 mennessä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.
Poliisi oli ilmeetön, ei provosoitunut ja hoiti tehtävänsä tällä kertaa erittäin hyvin.

Aleksis Kivi katsoo voipuneena ja murheellisena, miten rikostuomioita saanut, rajua ulosottoa pakoilevaa ja eurooppalaista pidätysmääräystä välttelevää Janitskinia ehdotetaan presidentiksi. Tehtävässä pitää olla nuhteeton Suomen kansalainen. Janitskinia ei paikalla näkynyt, joten tyhjä tuoli on hyvä allegoria. "Totuus velvoittaa" slogan tuntuu MV:tä lukeneena hieman yliarvioinnilta.


Tätä allegoriaa en tajunnut kuvatessani -- vasta jälkeenpäin muistin miten takavuosina kuvasin usein vertauksia symboleista. Tässä kuralätäkössä olevat Suomen liput ja osallistujien jalat kertovat ainakin minulle jonkin tarinan.



Hevosten ja miesten suojavarustus vaikutti kattavalta ja saman väriseltä. Ainakin oikeanpuoleinen humma vaikuttaa suhtautuvan ihan hyvin tilanteeseen. Hevonen on mainio peacemaker. Mielenosoittajat siirtyvät nopsaan luistiradan viereltä huutelemasta lapsille, kun poliisin ratsukot astelivat heitä kohti.



Ääriliikkeen edustajien joukossa oli monia ryhmittymiä. Natseja, skinejä, Odineita, Trumpin kannattajia ja myös sellaisia, joilla oli muuten vaan paha olo. Kun seisoo tällaisen ryhmän vierellä, tulee henkilöitä jatkuvasti kertomaan mielipiteensä milloin mistäkin. Yleinen viesti oli että: "ai sä olet valemediasta, mitäs paskaa aiot kirjoittaa". Kokeilen hitaasti selittää olevani l e h t i k u v a a j a - enkä kirjoittava toimittaja, mutta kumma kyllä se ei mennyt nytkään läpi. Onko siis kuvaava toimittaja kameran kanssa jo niin itsestään selvä asia - ettei ammattilehtikuvaajan statusta enää ymmärretä?
( 105th Guardians = Eteläpohjanmaan vastine SOO:lle)





Ainoa väkivaltatilanne syntyi, kun SE:n puhujaa kohti sylkäistiin ja puhujan "turvamies" työnsi kuvan miehen nurin vesilammikkoon. Mielenosoituksessa nähtiin myös potkullaan tappanut Torniainen. Kun joku kaadetaan tai potkaistaan katuun - on pään lyöminen kivetykseen aina mahdollista. Nyt ei ruumista tullut. Viha kuitenkin kiehuu aivan pinnan alla ja kun osalla oli promilleja - on väkivalta mahdollista.



Joukot olivat heitä, joita olen kuvannut 40 vuotta erillaisten reportaasien yhteydessä.. Osa heistä on syrjäytyneitä, osa peloissaan ja suurin osa harhaanjohdettuja.. Jos luet Johanna Korhosen erinomaisen kirjan "Mikä niitä riivaa" ymmärrät paremmin äärilliikkeiden kannattajien ajatusmaailmaa. Korhonen esittelee teorian lasiaivoista ja muovailuvaha-aivoista. Lasiaivot ovat jäykistyneet yhteen ajattelumalliin ja uskovat aina määräysten, kurin ja rangaistusten ratkaisevan asiat. He myös pelkäävät menevänsä pirstaleiksi muutoksen takia. Muovailuvaha-aivo taas joustaa ja pyrkii parantamaan tilannetta vaihtelevien ratkaisujen avulla.



Useat ääriliikkeet korostavat, että mielenosoitukset ovat päihteettömiä. Otanmäessä, jossa koin tönimistä, oli osa joukoista humalassa. 65 vuoden elämänkokemuksen perusteella sen voi sanoa ilman alkometria. Myös "puhdistus" miekkarissa oli osa joukkoa  juopunut ja olutölkkejä kallisteltiin siellä sun täällä. Kahden huutavan henkilön humalatilasta en kirjoita, mutta takana bisseä särpivä ei ollut harvinainen näky. Dokaaminen mielenosoituksen aikana voi jossain oloissa johtaa rajuunkin väkivaltaan.



Jos meitä journoja kuvattiin, niin samoin tehtiin poliisille. Ääriliikken edustaja saattoi mennä aivan poliisin naaman eteen ja ottaa kuvan. Hyvin poliisin hermot kestivät. Mutta joku tarkoitus tällä kuvaamisella on. Se on ollut alusta saakka mukana, eikä suomalainen tällaista tee ilman, että siihen on opastettu.

-------------------

HS aliusuorittaa pikkuriikkisella jutulla tajuamatta lasten ja perheiden kokemaa häirintää. Kuva on skinheadmyönteinen, siitä saa 
jopa herooisen vaikutelman. Hesari sanoo kuvalla.."hienoa - pojat kansan urhokkaan".



------------------

Lopuksi
Olen kirjoittanut ääriliikkeitten sivuille Janitskinin ja rasististen FB ryhmien tekemistä kuvavarkauksista ja kollegojeni kohtaamasta peloittelusta. Olen usein kirjoittanut tapauksesta, jossa MV valemediaan lapsiprostituutiojuttuun "pakko-otettu" kuva sai aikaan -nyt 9 vuotiaan- tytön elämän romahduksen musertavan koulukiusaamisen takia.. Se oli itselleni alkusysäys tutkia ääriliikkeitten kuvankäyttöä ja heidän journalisteihin kohdistamaansa uhkailua.
Kirjoitusten seurauksena  ja esiintyessäni omalla nimelläni, olen saanut useita tappouhkauksia ja rajuakin solvaamista, jopa minusta tehtyihin pilkkasivustoihin saakka.
En todellakaan ole ainoa. MV lehti on hyökännyt kymmenkunnan toimittajan kimppuun julmasti. Nuo kirjoitukset jäävät ikuisesti webiin. Vaikkapa lastenlasten "iloksi"
Pitäisikö näitä kansalaisiamme sitten pelätä?
-
Olen vanha ja ulkona työelämästä, joten oma pelkoni on pelkoa vain siitä, miten vakavasti nämä ihmiset  voivat sananvapautta vahingoittaa -- samalla ollessaan sitä väitteensä mukaan pelastamassa. Journalisti ei kuitenkaan saa pelätä niin paljon, että työ estyy.
Olen entinen sotakuvaaja. Pelkäsin siellä kovastikin, mutta tein sen mitä piti ja ikävä hiukan kyllä enemmänkin, josta kannan vakavat seuraukset lopun elämääni.
Kehotan kuitenkin  Teitä kollegat stoalaiseen tyyneyteen ja tekemään parhaanne, se koituu kaikkien --- myös ääriliikkeitten hyväksi aikanaan. Ahdistuneisuuden kokeminen on osa työtämme. Pelko pois, courage. 



HUOM! kaikkien stillkuvieni copyright Jore Puusa. Ehdoton lainaamis, jälkikäyttö ja downloadkielto.