perjantai 2. joulukuuta 2016

Kauas on pitkähkö matka.. (tiede)


Heti aluksi.
Minä en ymmärrä enää mitään fysiikasta, enkä kemiastakaan, algebrasta puhumattakaan, vaikka kirjoitin lyhyen matikan, vai kirjoitinko...??? Hm....
Enkä tajua kosmologiastakaan hölkäsen pöläystä. Mikko kysyy Hesarissa asiaa, jota olen usein itse miettinyt - mutta josta en kertakaikkiaan saa otetta. Mikkopoika tajunnee fiksuna Syksyn selityksen. Mutta Jore, pöljä vanhus ei.
-
Matematiikan opettaja ja minua hyvin huonosti sietävä mediapersoona Timo Suvanto lukenee sillointällöin salaa blogiani koettaen saada minut kiinni virheistä - hän voinee alan miehenä selittää laajemmin asiaa.
-
Mutta katsopa tätä. Syksy käyttää kotitalousvertausta, niin minäkin kun opetan resoluutiota. Syksyn mielestä pullataikina keittiössä alkaa venyä ja kun taikinan sisästä katsoo reunoille päin näkee...mitä. Minusta taikinan reunat venyessään liikkuvat kauemmas. Jotta joku voi liikkua kauemmas - sen on mielestäni oltava ensin jossain, sillä on oltava jokin rajapinta, eikö..josta se voi venyä (krhm...ulospäin)?
-
Jos ajattelee, että taikina laajenee, koska sen koko suhteessa keittiöön kasvaa, niin keittiön sisällä taikina silti laajenee ja ainakin minun keittiössä on seinä, johon laajeneminen pysähtynee.
En tunne Syksyn keittiötä, mutta tuossa alla on kuva minun omastani, ei enää pankin, jossa pikkiriikinen havannoija on istutettu torttuihin ( no pun intended) ja hän  näkee vain seinääni saakka, jonka takana on suuri tuntematon.
Näin Hubblen ottaman monivalotus kuvan, 1000 sekuntia valotusaika ja siinä näkyi valtava määrä uusia galakseja, joita ei ennen oltu nähty ja..alla luki: "Lähestytään jo universumin reunaa..siis sitä aluetta, jonne roina on posahtanut tähän mennessä alkuräjähdyksessä. Reuna????
Mutta eikö reunan takana ole tila, jonne roina lentää, jos taikina venyy ja laajenee..
-
Huh. Syksy tai Timo hoi, jeesatkaa nolla-aivoa.
Ehkä Mikkokin jo osaisi selittää.



Tuossa keittiöni osa. Pullataikinaa ei ollut demonstraatiota varten - mutta on joulutorttuja, niiden keskellä tarkkailija katsoo torttujen venymissuuntaa ja näkee...seinän.
Alakuvassa tarkkailija, joka näkee lähimmän torttuläjän eli universuminsa reunan, sen joka menee kauemmas, kun tortut laajenevat. ( minun tosin supistuvat, koska ne ovat hyviä kaffeen kans.)