sunnuntai 28. tammikuuta 2018

August Puusa

Nämä kuvat on otettu 1973 talvella, Lahden taideoppilaitoksen valokuvausosaston ensimmäisen puolivuosikursin päättötyönä. Aiheena reportaasi. August oli Aukusti oli Aku oli Aug. Puusa. Aina silloin tällöin laitan kuvat esille muistutukseksi itselleni elämän lyhyydestä ja nyt erikoisesti - koska sisällisodasta on 100 vuotta. August Puusa syntyi Venäjän suuriruhtinaskuntaan 1899.
-
This is the reportage of my granddad, who was born as a subject under Russian Royal 
Czar regime. Shot this in 1973 as an assignment in photography school`s first year.
























































Aku oli lääkintämies sodassa. Hän kokosi ruumiit taistelukentältä. Se paloi kiinni.
Nyt on selvinnyt, että hän sai silmittömiä raivo ja huutokohtauksia sodan jälkeen. oli hyvin pelottava perheelleen. Akun mieli hajosi sodassa. Hän sai saman kuin minäkin omista sotaseikkaluistani. PTSD. Minunkin malttini menee joskus ja huudan. Mutta onneksi masennuslääke auttaa aika hyvin. Öisin Aukusti huusi ja niin teen minäkin, näen suolenpätkiä ja irtopäitä ja näyt ovat kammottavia unihalvauksen tilassa. Sitä on alkanut olla enemmin, kuten Akullakin vanhemmiten ja Teheranin tapahtumat 1979 ovat eniten esillä, erityisesti valeteloitukseni. Sitä en pääse pakoon koskaan. Aug. eli 93 vuotiaaksi,  pitääkö kitua siis vielä kolmekymmentä vuotta.








M.A. halusi tietää, miten kuvattiin.

Kuvat on kuvattu Nikon F rungolla ilman Photomicia. Tähyslasina kokomatta ilman täplää. Mittarina Lunasix. Rungossa oli muistaakseni kiinni yksi optiikka, 35 millinen 2,8 Nikkor ja lähikuvissä 55 mmm 3,5  MicroNikkor, joka minulla on vieläkin jatkuvassa käytössä ( 45 vuotta vanha optiikka, joka toimii edelleen virheettömästi ja tekee erittäin hyvää jälkeä!).  Filmi oli TRI-X piinattu 1600 ISO ja kehite Acufine.
Paperi taisi olla Lumieren tekemää, siinä oli eniten hopeaa täällä myytävistä.