tiistai 21. marraskuuta 2017

Esimakua oppikirjasta


Lehtikuvauksen oppikirjani tulee sisältämään myös kymmeniä graafeja.
Tässä yksi alustava luonnos.
-
Kysymyksiä sinulle..

Miten koet luonnokseni hautajaisista?
Miten koet tällaisen opetuksen kirjan muodossa toimivan?
Millaisen lehtikuvauksen oppikirjan lukisit itse mieluiten?
Millainen on mielestäsi hyvä valokuvausoppaan koko ja muoto?
Mitä muista oppaista puuttuu mielestäsi?
Miten paljon kirjassa voi olla henkilökohtaista materiaalia?
Mikä valokuvauskirjoissa ärsyttää eniten?
-
Arvostan kovasti jos vaivaudut vastaamaan

PS: Tiedän, että tekstiä on luonnoksessa liikaa ja se on liian tiheää. Typoja ei ole korjattu.




6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Liittyen taittoon. Tuota tekstiä on hankala lukea: Se on tiiviistä hieman lihavoitua fonttia olemattomalla rivivälillä. Voisiko harkita leipätekstifonttia. Tai muuta helpompilukuista. En tiedä onko tämä lopullinen ajatus taiton fontista, muuta ainakin mulle tuotti melko suuria vaikeuksia lukea tekstiä - Enkä tiedä mikä olisi selkein ratkaisu taitosta. Kiitos, jään odottamaan kirjaa Anon1000

Jore Puusa kirjoitti...

Ehdottomasti totta. onneksi tuoon vain luonnos. kirjan tuloon vaikuttaa saanko kuvani museovirastolta. vai enkö???

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää osuvaa tekstiä, suoraan asiaan. Teknisissä asioissa varmaan kannattaa puhutella joko niin että on tekninen osuus alussa kirjaa joissa avataan asiat tai sitten tarkemmin itse leipätekstissä tyyliin: "kokonaan peilitön kamera jotta peili ei ole tuomassa ääntä kuvatessa ja suljin on mahdollisimman hiljainen (elektroninen)"

JK

Anonyymi kirjoitti...

Olen joskus kuullut, että ei ole etiken mukaista ottaa kuvaa kukkien laskemisessa siitä tilanteesta, kun laskija on kyykyssä. Silti kyykkykuvia näkee tosi paljon. Onko tämä sääntö tai suositus siis vain kuulopuhetta?

Jore Puusa kirjoitti...

hyvä kysymys kyykystä. Kuvasin juuri tänään hautajaiset Keravan kappelissa.
Minulla ei ole ainuttakaan kyykkykuvaa.
Miksi
1. Kun ihminen kyykistyy hänen kasvonsa ovat alaspäin, tumma puulattia ei heijasta valoa ja naama menee tukkoon. Siinä perussyy.
2. Kun hameeseen pukeutunut nainen kyykistyy ja surullisena menettää kontrallin asennostaan on vaarana pikkuhousujen näkyminen. Se nyt ei hautajaisiin sovi, varsinkaan jos asiakas maksaa vielut.
3. Miehet eivät juuri koskaan kyykähdä, en ole ajatellut mikis. naise menevät kyykkyyn usein. Silloin kuvaan kun he lukevat kukkalaitteen tekstin tai katsovta omaisia hetken. Rituaali.
4. Etiketti. Tuskin sitä lienee vahvistettu missään. Kuvaajan pitää reagoida ensin kuviin, mitään kompromettoivaa ei pidä tuoda näkyville.
5. Koetan kuvata ykstyishenkilön tilaamassa tilnateessa positiivisen puolen. Journalismi on eriasia. Kun ihmisllä on surua ei sitä pidä mielestäni lisätä jos kuvattu kokee olevansa tyhmän näköinen. Hyvin lihava ihminen on sitä ollessaan kyykyssä ja suomalaiset ovat lihavia.

Jore Puusa kirjoitti...

Sorry typot, halkaisen etusormen päätä eilen vannesahalla, ei tunne mitään