Suomessa puhutaan vihaten "valtamediasta".
Kuitenkin Suomessa ilmestyy vain kaksi - koko maassa paljon luettua lehteä. ILTASANOMAT ja ILTALEHTI.
Nuo ovat ns. keltaista lehdistöä tai bulevardilehtiä. ( keltainen lehdistö sanapari tulee siitä, että näitä sensaatiolehtiä painettiin aikanaan kellertävälle paperille) Niiden tarkoitus on kateuden ja vihan herättämisen kautta saada irtonumeron ostajia rahoittamaan toiminta. Nuo lehdet makaavat baarien pöydillä kaikkien tutkittavina kaikkialla Suomessa. Niiden uutistarjonta ja journalistinen toiminta perustuu sensaatioiden penkomiseen, rikkaampien kadehtimisen ruokkimiseen ja seksuaaliseen ärsytykseen, yleiseen järkyttymiseen ja pöyristelyyn. Ne ovat vain osa mediaa ja ne on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea analyyttisiä juttuja ja joiden kyky käsittää metaforia on alhainen vähäisen lukeneisuuden vuoksi.
Tässä iltapäivälehtien tarjontaa 10.11.2016.
Iltapäivän sensaatioannoksen tarjoavia lehtiä ( itseasiassa nämä lehdet ovat ilmestyneet aamulla muiden lehtien muassa jo vuosikymmeniä, vaikka alunperin ilmestyivätkin illansuussa noin 1700hr.) on siis kaksi, mutta Suomessa ilmestyy lisäksi noin 200 muuta sanomalehteä … kolmanneksi eniten per capita ( suhteutettuna väkilukuun) maailmassa. Nuo 200 ovat ( plus YLE) se valtamedia, jota suurin osa suomalaista ei tunne, jos ei asu lehden maantieteellisellä vaikutusalueella tai kuulu lehden poliittisen vaikutusmallin piiriin. Suurin osa valtamedian mädännäisyydestä kirjoittavista äärioikeistolaisista rasisteista ei ole koskaan avannut yhtään näistä muista lehdistä. He kuitenkin tietävät varmasti, mitä nämä muut lehdet, eli "valta"media kirjoittaa.
200 sanomalehden lisäksi Suomessa ilmestyy noin 5000 aikakauslehteä eli zineä, ehdottomasti eniten maailmassa per capita. Jos haluaa, voi Suomessa kulkea median äärilaidasta toiseen sivistääkseen itseään.
Printin lisäksi meillä on YLE. Yleisesti vihattu koska…."jos maanviljelijöiden asioista on YLE:ssä neutraalin kriittinen juttu, katsovat keskustalaiset että YLE valehtelee taas. Jos maahanmuutosta on neutraalin kriittinen juttu, katsovat perussuomalaiset rasistit, että YLE valehtelee taas. Jos vasemmistolaisuuden saavutuksista on YLE:ssä juttu, katsovat oikeistolaiset, että YLE valehtelee taas". Kansalaiset katsovat, että media on oikeassa vain kun sen viesti miellyttää heitä. YLE:n tehtävä on mahdoton, se on ns eduskunnan radio ja tv eli se on parlamentaarisesti valvottu tiedotusväline, joka on…"aina väärässä" riippuen seuraajansa intresseistä.
Jos ystäväsi rakastaa aamukaurapuuroa ja sinä et, on hän väärässä -- vaikka sinulle esitettäisiin millaisia tahansa lääkäreiden väitteitä kaurapuuron hyvää tekevästä vaikutuksesta. Sama koskee yleä. Sen jutut ovat aina väärää ja valheellista propagandaa jollekin osalle kansaa. Teet niin tai näin, se on aina väärinpäin. Tai kun kumarrat yhdelle, pyllistät toiselle.
Maassamme siis ilmestyy 200 sanomalehteä, joista jokainen on erillainen ja lähtee erillaisesta omistajaohjauksesta. Tätä ei tiedetä, eikä käsitetä.
Sanomalahden omistaa joku. Omistaja voi olla puolue, uskonnollinen ryhmä, perheyritys, maakunnallinen organisaatio tai puhtaasti voittoa tavoitteleva yritys, plus monia muita omistusmalleja.
Lehti toimii omistajan arvojen mukaan. Siksi meillä on valtava kirjo erillaisia mielipiteitä printissä. Kuitenkin puhutaan valtamediasta ja sen yhtenäisestä käytöksestä. Se väite perustuu harhaan siitä, että ihmiset lukisivat muutakin kuin IL ja IS:n…
Hyvin harvaa lehteä lukevat muut kuin lehden kohderyhmä. Itse menen kirjastoon kerran viikossa ja luen mahdollisimman monta lehteä oikeistosta vasemmistoon. Suhteutan niiden kirjoituksia toisiinsa. Voin 40 vuotta noin toimineena vakuuttaa, ettei mitään staattista valtamediaa ole olemassa, vaan on valtava joukko eri mielipidettä kannattavia lehtiä.
Neutraliteettia printissä ei ole, ei ole ollut, eikä ole missään maailmassa. Puolueettomuuden edellyttäminen puhuu edellyttäjän tietämättömyydestä , ei mediasta. Mitään yhtenäiseen ajatteluun ja julkaisuun pakottavaa salaliittoa ei ole. Vakuutu siitä omassa kirjastossasi jo tänään. Aloita oikeistolaisesta Nykypäivästä ja jatka rasistisen SuomenUutisten kautta vasemmistolaiseen Tiedonantajaan ja koukkaa lopuksi Vihreän Langan kautta.
Mistä uutiset ja kuvat tulevat mediaan?
1. Osa lehdistä pitää yllä omaa uutishankintaa. Jos lehdellä on taloudellisia voimavaroja se voi ylläpitää aluetoimittajaverkkoa, jopa ulkomailla.
2. Viranomaisten tiedot saadaan ns soittokierroksilla, myös seuraamalla vaikkapa viranomaisten twiittejä.
3. Yllättävistä uutisista saadaan tietoa twiittien ja somen kautta. Joskus lehdille soitetaan tai tekstataan vinkki tapahtumista. Lehden työ on tarkistaa somekanavien tieto ennen julkaisua. Lehti ei voi julkaista sometietoja suoraan. Esimerkiksi Bostonin maratonin pommiräjähdyksen yhteydessä reddit ja twitter paljastivat nopeasti mielestään syyllisen. Hän oli amerikanintialaisen perheen poika. Kuitenkin selvisi, että poika oli tehnyt itsemurhan viikkoa ennen räjähdystä ja väärään tietoon perustuva somejulkisuus tuhosi perheen elämän.
4. Kansainväliset uutistoimistot välittävät uutisia 24/7. Ne ovat luotettavia, koska ne tarkistavat aineistoaan enemmän kuin printti. Yleensä lehti tarkistaa uutisen kolmelta taholta. Viranomaiset, ilmoittajan lähipiiri, muut mediat, paikalla olleet jne. Koska lehdet eivät julkaise mitään tarkistamatta, ne saavat fasistisessa ja rasistisessa mediassa salailijan leiman. MV valemedian tyyppisiä -- juttunsa muualta varastavia-- ei tarkistusetiikka koske. MV:tä ei kiinnosta onko uutinen totta, oleellista on että se voisi olla ja siksi se julkaistaan.
5. Suomessa toimii Suomen tietotoimisto eli STT Lehtikuva Oy. Se on lehtien yhdessä omistama uutis- ja kuvatoimisto, jossa työskentelee ehkä Suomen ammattitaitoisin toimittaja- ja kuvaajajoukko. Heidän mokansa muistetaan kauan ja erityisesti kollegat vahtivat heitä herkeämättä. Itse en muista 40 vuoden ajalta yhtään casea, jossa STT tiedot ovat olleet vääriä. STT on niin lähellä neutraliteettia kuin oikeistolaisessa ja konservatiivisessa maassa voi olla. Biased ( puolueellisia asenteeltaan) ne voivat joskus olla, mutta niin on kaikki muukin median tuotanto.
6. Kuvia saadaan maailmalta esimerkiksi AP:n, UPI:n, Reutersin, AFP:n ym kymmenien toimistojen kautta. Ulkomaan kuvat printissämme ovat lähes aina näistä toimistoista.
Vain harvoin lehdellä on enää varaa lähettää kuvaajaa tai toimittajaa akuutteihin kriiseihin, eikä lähettäminen juurikaan paranna lopputulosta, koska sinne menään aina vuorokausi pari myöhässä Suomen sijainnista johtuen.
Kuvatoimistojen välittämät kuvat on hyvin luotettavia. Ne ajetaan nykyisin algoritmien läpi - jotka tunnistavat manipuloinnin. Kuvaaja - joka manipuloi tekee sen yhden kerran ja on lopun elämäänsä hylkiö. Näin käy myös toimittajalle. Kollegoiden keskinäinen tarkkailu on kaikkein tehokkain vääristelyn estomuoto. Itse en uskaltaisi ikinä lähettää verkkoon manipuloitua kuvaa, somen aikana siitä käryää välittömästi.
Ylläoleva koski uutisia. Mutta lehdet ovat paljon muutakin. Alkaen kulttuurista ja loppuen urheiluun ja siinä välillä koko elämän kirjo. Tuota kirjoa ei rasisti- ja fasistimedioissa ole. Ne keskittyvät uutisiin, jotka ne ottavat luvatta muulta medialta tai keksivät juttunsa itse. Varastettu materiaali palastellaan ja siitä poistetaan omalle asialle sopimaton aineisto ja palat esitetään eri järjestyksessä kuin originaalissa. Joukkoon sijoitellaan aineistoa, joka on keksittyä tai kansainvälisen rasistimedian sivuilta otettua. Näin muualta otettu juttu saadaan näyttämään täysin toiselta kuin originaali, vaikka sen lopussa olisi lähde merkittynä.
Lähde taas ei merkitse mitään, koska kaikki MV tyyppisessä aineistossa on vastoin lakia sitaattien suhteen. Sitaatti kun ei saa korvata omaa puutuvaa materiaalia kokonaan. Siitä on kyse rasistisivujen jutuissa. Ne on varastettu ja niissä oleva materiaali korvaa kokonaan oman aineiston täydellisen puutteen.
Kaikki toimittajat kirjoittavat kevyttä indoktrinaatiota. He ovat töissä sillä, joka omistaa median ja työnantajalla on oikeus vaatia tiettyä linjaa. Niinpä Nykypäivässä ei kauaa katseltaisi vasemmistolaisesti kirjoittavaa toimittajaa tai Kansanuutisissa perussuomalaiseen tapaan kirjoittavaa. Indoktrinaatio ei silti tarkoita valehtelemista vaan tapaa ilmaista asia omalta kannalta.
Yhtä vähän aikaa R-kioskilla katsottaisiin myyjää, joka valistaisi asiaksta suklaan valmistukseen vaadittavien lapsiorjien kohtaloasta tai tupakoinnin tappavuudesta röökiaskin ostajaa.
Koska medianlukutaitoa ei kouluissa opeteta, on lukijalla itsellään vastuu tutkia koko median kirjoa, jotta voisi itse päättää onko kirjoitettu siten, että tosiasian verbaalia ulostuloa työstetään suuntaan, joka sopii lehden linjalle. Tämä ei tietenkään sovi niille, joilla on vain yksi totuus elämässään. Sille ei media laajemmin voi mitään. Mutta mediaa voi lukea kaikilta laidoilta ja laajentaa omaa maailmankuvaansa ymmrtääkseen, että totuus on osattava suhteuttaa moniin tekijöihin.
Tässä alla totuus peittyy vanhoihin propagandistiseen keinoihin.
