torstai 6. lokakuuta 2016

Syyskuun "Kärsäpalkinto" (journalismi)

Myönnän palkinnon HelsinginSanomille ja toimittaja Kimmo Oksaselle 25.9.2016 jutusta "Katujen elämän varjopuolet ja pienet valoisat hetket"

Juttu on tökeröä sosiaalipornoa.
Olkaapa hyvä. ( kättelee palkinnon saajia)


Jututtukokonaisuudesta otetun kuvan alla perusteellisempi kritiikki.
























Kadulla saa yleensä kuvata kenet tahansa ja milloin vain. Vasta julkaistaessa tulee ottaa huomioon journalistin eettiset säännöt. Kuvattava ei saa joutua "halveksittavaan asemaan". Jutussa sanotaan, että kuvattavilta on kysytty lupa. Mutta onko kysytty lupa kertoen, että kuva julkaistaan HS:n sunnuntaipainoksessa..? Otetaan tässä huomioon, että kuvat on otettu paljon ennen kyseessä olevan jutun julkaisua.
-
Kun henkilö on pitkälle alkoholisoitunut ja juopunut kontaktitilanteessa, irtoaa lupa usein nasevasti ja heti. Toinen asia on, irtoaisiko ---jos kuvattava olisi selvä ja tietäisi tulevansa esiin HS:n aukeamalla kevyesti humoristisessa ja siten vaikeaan tilanteeseensa verrattuna journalistisesti epäonnistuneessa kontekstissa.
-
Useimmilla / monilla / kaikilla kuvassa olevalla on omaisia, joille juttu voi aikaansaada kärsimystä ja lasten suhteen jopa elämän tai koulutuksen tuhoutumista siinä sosiaalisessa tilanteessa, jossa hän juuri nyt on... Lapsi tai puoliso on ehkä suuren työn ansiosta ponnistautunut irti alkoholistim tms. kuviosta.
-
Juttu vaikuttaa amatöörikuvaajan statuksen esiinnostolta. Kuvat ovat visuaalisesti heikkolaatuisia potretteja. Tyypillistä pittoreskiin ihmiseen kohdistuvaa riistoa -- siis sosiaalipornoa. Katkaistut, ajan liukumasta erilleen leikatut hetket - kuten pääkuvassa eivät oikeuta tekstin sanoihin. Valokuvaajan valinnasta on kyse, ei sosiaalisen tilanteen todenmukaisuudesta.
-
Ylläolevan perusteella luovutan siis kuukauden "Kärsäpalkinnon" Kimmo Oksaselle ja HS työryhmälle syynä ihmisyyteen kohdistuva pilkka ja vastustuskyvyttömien hyväksikäyttö.
Tuomitsen heidät häpeämään kaksi minuuttia..