tiistai 6. syyskuuta 2016

JSN tietää (journalismi)

Julkisen Sanan neuvosto pitää huolta journalistin eeettisten ohjeiden toteutumisesta ja rankaisee huomautuksella koodia rikkoneita. Journalistilehdessä 10 / 16 Marja Honkonen haastattele lehtien kuvankäytön suhteen puheenjohtaja Elina Grundströmiä.
Kummallakaan ei ole koulutusta tai osaamista kuvajournalismista. JSN:n ei ole koskaan kuulunut yhtään ammattikuvaajajäsentä, ei kuulu nytkään. Aina kun paikka on ollut auki olen hakenut, ties miten monta vuosikymmentä. Olen ilmeisesti ollut liian nuori ja nyt sitten liian vanha ;-) JSN nimittäin kaipaisi kuvajournalistin osuutta päätöksissään..
-
Koska JSN on ratkaissut vain muutamia juttuja, joissa kuvankäyttö on pääasiassa, esittää Grundström syyksi seuraavaa: "Kuvat ovat moniselitteisempiä kuin tekstit, joten niistä on vaikeampaa osoittaa yksittäistä asiavirhettä. Miten voisikaan kun JSN:llä ei ole ollenkaan kuvajournalismin tietämystä ja osaamista.

Tekstikö ei olisi moniselitteistä:
Sarkastinen teksti
Ironinen teksti
Uutisteksti
Uutisteksti, josta on jäänyt faktoja pois
Indoktrinaatioteksti
Propagandistinen teksti
Pääkirjoitusteksti, joka on lehden poliittisen linjan mukainen.
Yliöteksti joka on mukakriittinen.
Urheilujuttu, joka perustuu sponsorin lahjoituksiin.
Yleensä juttu, jonka haastateltava on toimittajan tuttu.
Tekninen testi (auto), jossa mukana biased toimittaja.
Tekninen teksti, jonka on kirjoittanut asiaa tuntematon kesätoimittaja.
Yleisönosastokirjoitus, johon kätketty poliittinen viesti
Gallup, jossa toimittajan väärä siteeraus.
Haastattelu, jossa toimittajan väärä ymmärrys.
Pakina
Kolumni
Freen kirjoittama musiikkiarvostelu, free on esiintyjän puoliso.
Poliitikon haastattelu, jonka tekee urheilutoimittaja.
Urheilijan haastattelu, jonka tekee politiikan toimittaja.
Luonnosuojelijan haastattelu, jonka tekee kepulainen toimittaja, jolla omaa viljelyä.
Minkkitarhaajan haastettelu, jonka tekee vihreisiin kuuluva toimittaja.
Plus sata muuta..ainakin tuollaissa olen ollut mukana ja lukenut jutut myöhemmin korvat punaisina.
-

Mutta kuva, joka on moniselitteinen? Kuva on helpompi avata kuin teksti, jos osaa ja tietää.Tekstin suhteen journalistin ohjeet ovat moniselitteisiä ja aina kierrettävissä.
Kuvan suhteen voidaan nopeasti osoittaa ainakin negatiivinen ja positiivinen tunnelataus ja pinta-alaan perustuva poikkeava mitoitus verrattuna jutun painotuksiin.
Voisin sanoa kuten Grundström ( metafora): " OK-talon perustustöistä tehty rakenneseloste on moniselitteisempi, kuin itse sokkelin teko"

Otetaanpa 10/16 Journalistista yksi valokuva ja avataan se malliksi.
Lehden kannessa on otsikko: "Viron ääni Suomessa". Teksti on omituisen moniselitteinen kun kyseessä on HS:n toimittaja, ja Suomen kansalainen. Miten hän on silloin Viron ääni? Onko hän kuitenkin Suomessa töissä vai työskenteleekö hän Virossa? Miten niin ääni, hänhän kirjoittaa juttuja, eikä tee voicereita.
Sensijaan kansikuva/laajennettu passikuva on harvinaisen yksiselitteinen. Kuvassa hymyilee jännittyneesti keski-ikäinen nainen, jolle tuuli on puhaltanut tukkaa oikealle poskelle, asettaen hänet vapaampaan ihmisektoriin (casual), kuin esim jonkun toimitusjohtajan. Taustalla on puuseinä, joka viestii miljööstä. Virossa on siis edelleen vanhaa rakennuskantaa, puuseinä myös keventää. Kuvassa on inhimillisempi otemiljöön takia. Eipä tuohon rakettitiedettä tarvita.