perjantai 9. syyskuuta 2016

Elokuvan visuaalisuudesta ja medialukutaidosta. (vain teaser)





On elokuvia, joiden visuaalinen kuvasto on oleellinen osa niiden kokonaisuutta. Näiden elokuvien tekijöillä oli rankka taidehistorian ja visuaalisuuden koulutus. Huolimatta siitä, että Citizen Kanen ( 1941) ja Casablancan ( 1942) kaltaista materiaalia on ilmaiseksi :-( nähtävissä kaikkialla, ei sitä osaamista kyetä siirtämään omiin kotimaisiin tuotantoihin. Visuaalisuus ei maksa mitään. Efektit maksavat ja mitä enemmän efektejä, sitä vähemmän elokuvalla on merkitystä. Efektigeneraattori ja väkivalta palvelee vain vihapuhetta ja aivottomuutta.









Edelliseen juttuun liittyen kävin
 ...
Keravan kirjastossa ja luin kymmenen maakuntalehden elokuva-arvostelut kahden viikon ajalta. 14:sta arvostelussa ei ollut sanaakaan elokuvan visuaalisuudesta, sen kuvista, visuaalisuuden suhteesta elokuvan juoneen tai tapaan katsoa maailmaa.
Lähetin juttua pohjatakseni mailit seuraaville...hs.kulttuuri  /  Aalto elokuvalinjan johto  / Tuukka Temonen  / Suomen elokuvasäätiö. Ei mitään vastausta.
-
Suomi on lamassa joka suhteessa.
Silti vain henkilöt, jotka on glorifioitu ja joilla on kulttuurielämän sakraali status saavat vastauksia tai lähtevät mukaan keskusteluun. Seuraavaksi lähetän linkin juttuuni kaikkiin sanoma ja aikausilehtiin, joissa elokuva-arvostelut ovat vakavalla pohjalla. Väitän, että suomalainen elokuva ja tv-tuotanto on visuaalisesti niin heikkoa, että menestyksen puute ulkomailla ( ja kotimaassa) johtuu juuri siitä.
Kansainväliset kilpailut ovat merkityksettömiä - niissä on poliittiset ratkaisut. Vain katsojaluvut ratkaisevat. Katsotaan mitä tapahtuu. Lähetän snailmailina  haasteen ajatella ja keskustella, katsotaan tuleeko yhtään ainutta reaktiota.
-
Tarjosin opetushallitukselle suunnitelmaa
medialukutaidon suhteen. Sen merkitystä uudessa peruskoulun yleisopsissa on korostettu, mutta opettajille ei ole annettu mitään työkaluja. Tänään 9.9.2016  HS:ssä sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kirjoittaa ao. taidon tärkeydestä.
Sain yhteydenottooni vastauksenopetushallituksesta. Siinä sanottiin: " Kiva että olet koonnut aineistoa" . Piste. Noin vastataan kehitysvammaiselle, joka sitten kai olen, kun jaksan naisvaltaisille lue miesvihamilisille alueille ehdottaa vuosikymmen toisensa jälkeen kansainvälisten käytäntöjen omaksumista ja opetuksen kehittämistä.
-
Kuva voidaan aina purkaa
...ja paloista koota selityksiä kuvan indoktrinaatiolle, siis kuvaajan usein tiedostamattomalle tavalle "toimittaa" ottohetkellä. Jos näitä purettaisiin laajemmin, päästäisiin tilanteeseen, joka on USA:ssa vallalla. Siellä kyetään keskustelemaan ja siellä voidaan tehdä kirjoja kuten Kenneth Kobren "Photojournalism".
-
Tai kuvasta voidaan hakea jatkoratkaisuja keskustelun pohjaksi.
http://kuvajournalismia.blogspot.fi/2016/02/haet-mita-et-nae.html