tiistai 28. helmikuuta 2017

Tim ja Don ( politiikkaa ja sen kuvat)

Jokainen kuvajournalismikoulutusta saanut tietää, miten normikuva johtavista ukkeleista otetaan. Local UM järjestää "photo opportunityn" eli photo op:in. Kuvaajat seisovat naruneliössä, jota agenttilauma vahtii. Sedillä korvakuuloke, jossa kierrejohto kauluksen alle ja rinnassa sen päivän pinssi, eikä ne koskaan katso suojeltaviaan päin - vaan ihan muualle.
-
Aika kova duuni kuvaajasedälle vetää joukkion sisältä erillaista kamaa. Mutta onnistuuhan se, kun ensin varmistaa vaaditun kaman - mutta ei ala tsimpata sen jälkeen tekosiaan,  vaan vahtii silmä tarkkana koko catwalkin ajan.
Oleellista on huomata yksi nyanssi niistä - noin 2500:sta ammattilehtikuvaajan osaamasta. Kun vähempiarvoiseksi käsitetty ukko kättelee itseään parempaa, pitää parempi kätensä kyljessään kiinni, silloin ressukka joutuu hakemaan partnerin räpylää ja työntämään omaansa eteenpäin. Vallan alle sortuu Tim tässä.
-
Kannattaa muistaa: " Elämässä aina toinen suutelee ja toinen kääntää posken." "Dans la vie, toujours un autre baiser et un autre tourne la joue"( sanoi Ferraby uidessaan jäämeressä Compass Rosen tultua upotetuksi.)-
Katsoo kuvaa lapsi hän tässä allapäin..




Sitten meillä on tämä Reutersin Joshua Roberts, joka on ennenkin ruvennut Hannekseksi eli heikuroinut (rip) kuvan nurkat. Tämä veto on orkkiksena niin "bland", että ukkeli on päättänyt lisätä kuvan paukkuja ja huitaista nelisen f lisää nurkkia kohti PS:ssä. Aika hurjaa. Mä näitä silloin tällöin lähettelen, varsinkin Reutersille - mutta eihän ne mitään vastaa.
Oma lehmä, eiku valokuvaaja ojassa. Ja siis ei valokuvaaja vaan kuvatoimistokuvaaja eli "The wireguy, cream of the cream".
Hanit hei, mäkin olin sellainen joskus ja aikasmoisen kuuluisakin ulkosuomessa, vituttaako? :-)